Kategoria: Kirjoituksia ammattilaisilta

Havaintoja palvelujärjestelmästä vuonna 2018

Neurologi, ylilääkäri Aimo Karinen kirjoitti mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 20.3.2018. Karinen kirjoittaa: ”Lääkärinä olen ihmetellyt suomalaisen psykiatrian toimintamallia – sitä, kuinka sisäänpäin lämpiävää, suljettua ja elämästä eristäytynyttä tiimissä istumista se käytännössä on. Ja sitten, kun on jo myöhäistä, annetaan kriisiapua, johon siihenkin toimijoiden koulutus ja järjestelmä ovat puutteellisia.” Tämä tärkeä kommentti pysäytti minut. Ei siksi, että se olisi ollut jotenkin raflaava vaan siksi, koska se osui suoraan asian ytimeen.

Trauma- ja dissosiaatio-oireet

Pyysimme Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n jäseniltä kirjoituksia siitä, minkälaista on heidän elämänsä dissosiaatiohäiriön kanssa: minkälaisia oireita heillä on ja miten he ovat hoitaneet itseään. Olemme koostaneet näistä kirjoituksista tämän monisteen voidaksemme jakaa kokemustietoa vertaisille, läheisille ja traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Kirjoituskutsu ammattilaisille

Kokoamme tietopankkiin kokemustietoon pohjautuvaa informaatiota ammattilaisten näkemyksistä traumojen hoidosta. Osallistu kanssamme tietopankin kasvattamiseen ja kerro kokemuksistasi! Kirjoittajan nimeä ei julkaista, ellei siitä erikseen sovita kirjoittajan kanssa. Kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen info@disso.fi. Kirjoituskutsuun ovat tervetulleita vastaamaan muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. Sovimme aina henkilökohtaisesti kirjoittajan kanssa julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista.

Kehollinen kokemus voimavaraksi

Seikkailuterapia on suhteellisen uusi traumatisoitumisen hoitomuoto, jota käytetään tällä hetkellä ainakin Yhdysvalloissa ja Oseaniassa. Mutta konsepti ei ole uusi. Jo 1960- luvulla Outward Bound tarjosi luontoelämyksiä vapautuneille vangeille, myöhemmin toiminta laajeni koskemaan myös päihderiippuvuudesta ja mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia. Tänä päivänä seikkailuterapian nähdään kehittävän traumatisoituneiden ihmisten kompetenssia ja resilienssiä eli joustavuutta tarjoamalla uusia ja tuntemattomia fyysisiä haasteita, jotka tuntuvat riskialttiilta. Näissä tilanteissa ihmisten täytyy kohdata stressi ja ahdistus, mutta ideaalisesti he luovat uusia, terveellisempiä selviytymistapoja ja ennen kaikkea selviytyvät tehtävistä traumasta huolimatta.

Autonominen hermosto ja turvallisuus

Autonomisen hermoston toiminta on uuden näkemyksen valossa vahvasti kytköksissä myös mielenterveyteen. Hoidan työssäni yksinomaan lapsuudessaan vakavasti traumatisoituneita ihmisiä. Käsittelen tässä artikkelissani turvallisuuden kokemusten ratkaisevaa merkitystä autonomisen hermoston kypsymiselle ja psyykkiselle terveydelle.JOS AJATELLAAN optimaalista lapsuutta, jossa vanhemmat pystyvät toimimaan lapsen hoivaajina ja tarpeiden tyydyttäjinä, lapsella on hyvä malli rakentaa kestäviä, turvallisia, luotettavia kiintymyssuhteita aikuisiin.

Psykiatrinen hoitotyö – uhka vai mahdollisuus

Pirjo Lehtovuori tutki psykologian väitöskirjassaan psykoterapeutin henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitystä psykoterapian tuloksellisuuteen. Psykoterapeuteissa on eroja ja yleensä ne vaikuttavat psykoterapiasta koettuun hyötyyn. Auttajan ominaisuuksien arvioinnin soisi leviävän koskemaan koko sosiaali- ja terveysalaa. Auttajan koulutustaustalla on tietysti merkitystä, mutta auttajan persoonallisuustekijät vaikuttavat siihen, miten hän saa ammatillisen tietotaitonsa käyttöön hoitosuhteessa. Mielenterveystyössä esimerkiksi auttajan kyky empatiaan ja erillisyyteen sekä kyky olla läheisessä ihmissuhteessa ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten autettava kokee tulleensa kohdelluksi ja hoidetuksi. Hoitojärjestelmissä tapahtuva autettavan traumatisoituminen on tabu, joka odottaa rikkomistaan.

Lataa...