Mitä on IFS-terapia?

Lue käännösartikkeli sisäisen perheen systeemiterapiasta (IFS). Tutustu, miten tämä terapiamuoto auttaa yhdistämään mielen osat, edistämään itsemyötätuntoa ja parantamaan mielenterveyttä....
23 toukokuun, 2024

Alkuperäinen englanninkielinen teksti: What to Know About Internal Family Systems (IFS) Therapy, Theodora Blanchfield.
Käännös: Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kääntämisen opiskelijat Jasmin Aho, Helmi Hartikainen ja Anni Rask.

Sisäisen perheen systeemiterapia (engl. Internal Family Therapy) eli IFS-terapia on terapiamuoto, jonka mukaan mieli rakentuu useista osista eli alipersoonallisuuksista. IFS-terapia perustuu rakenteelliseen, strategiseen, narratiiviseen ja systemaattiseen perheterapiaan. IFS-terapian kehittäjä Richard Schwartz käsitti ihmismielen sisäisenä perheenä ja alkoi soveltaa perheterapian tyypillisiä tekniikoita yksilöihin.

Teorian taustalla on käsitys siitä, että meidän kaikkien sisällä elää useita osia, jotka täyttävät sekä terveitä että epäterveellisiä rooleja. Elämäntapahtumat tai trauma voivat kuitenkin pakottaa meidät terveistä rooleista äärimmäisiin rooleihin.

Positiivista kuitenkin on, että nämä sisäiset roolit eivät ole staattisia ja voivat muuttua ajan ja vaivannäön myötä. IFS-terapian tavoitteena on löytää Itseys ja yhdistää ihmisen kaikki sisäiset osat toimivaksi kokonaisuudeksi.

Itseys IFS-terapiamallissa

Itseys koostuu erilaisista ominaisuuksista, jotka Schwartz jaottelee kahdeksaksi C:ksi ja viideksi P:ksi.

Kahdeksan C:tä ovat:
1. Itseluottamus (engl. Confidence)
2. Rauhallisuus (Calmness)
3. Luovuus (Creativity)
4. Selkeys (Clarity)
5. Uteliaisuus (Curiosity)
6. Rohkeus (Courage)
7. Myötätuntoisuus (Compassion)
8. Yhteenkuuluvuudentunne (Connectedness)

Viisi P:tä ovat:
1. Läsnäolo (engl. Presence)
2. Kärsivällisyys (Patience)
3. Perspektiivi (Perspective)
4. Sinnikkyys (Persistence)
5. Leikkisyys (Playfulness)

IFS-terapian mukaan Itseys on se, kuka todella olet. Terapiaprosessi edistää toipumista, luottamusta Itseyteen ja kaikkien Itseyden ominaisuuksien koordinointia.

IFS-terapian tekniikat

Vaikka sisälläsi voi olla loputon määrä osia, niitä on kolmea päätyyppiä:
pelastajat (engl. firefighters), järjestäjät (managers) ja karkotetut (exiles).

  • Pelastajat ovat suojelevia osia, jotka aktivoituvat ärsykkeistä. Esimerkiksi kun mieleen tulee tuskallisia muistoja, niiden aiheuttamaa kipua voi yrittää tukahduttaa päihteiden käytöllä.
  • Järjestäjät suojaavat yksilöä suunnittelemalla ja ohjaamalla tämän käytöstä, jotta voidaan välttää asioita, jotka saattavat tuoda mukanaan kivuliaita tunteita.
  • Sekä pelastajat että järjestäjät pyrkivät estämään karkotettuja nousemasta pintaan ja tuomasta mukanaan traumaa ja kivuliaita muistoja.

IFS-terapeutti käyttää kuusivaiheista prosessia auttaakseen asiakasta löytämään nämä osat ja vapauttamaan niiden taakat.

1. Havaitse
Ensimmäisenä sinua pyydetään kääntämään keskittymisesi sisäänpäin, mahdollisesti meditaation avulla.
Kiinnitä huomiota kehosi tuntemuksiin, jotta voit tunnistaa työstettävän osan.
Mielemme ja kehomme toimivat yhdessä tunteidemme kanssa.
Esimerkkinä tästä ovat hermostuneisuuden aiheuttamat vatsavaivat.

2. Keskity
Seuraavaksi sinua pyydetään keskittymään työstettävään osaan.

3. Konkretisoi
Kun olet havainnut työstettävän osan ja keskittynyt siihen, on aika konkretisoida se – selvittää, mitä muuta voit oppia siitä.
Mitä tunteita osaan liittyy? Onko osa tietyn värinen? Edustaako se sinua tietyssä iässä?

4. Tunnista tunteet  
Mitä tunteita osa sinussa herättää? Tämä antaa terapeutille käsityksen siitä, kuinka suuri tai pieni rooli osalla on elämässäsi.

5. Ystävysty
Tämä voi olla yksi vaikeimmista askelista – tutustut osaan ja mietit, miten se ilmenee elämässäsi.
Tähän kuuluu tietynlainen osan olemassaolon hyväksyminen, mutta se ei tarkoita, etteikö osaa tarvitsisi työstää.

6. Pelko
Pelko on askeleista viimeinen. Ystävystymisen prosessissa saadaan selville, mitä pelkoja käsiteltävällä osalla on.
Mitä osa pelkää elämässäsi tapahtuvan ilman sen läsnäoloa?

Työskentely IFS-terapiaan koulutetun terapeutin kanssa voi olla hyödyllistä, mutta monia näistä tekniikoista voi kokeilla myös itsenäisesti.

Mitä odottaa

Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi prosessin perusteet ja tehdään alkuarviointi. Terapeutti kysyy taustakysymyksiä, jotka auttavat häntä ymmärtämään millaista apua tarvitset ja mitkä ovat tavoitteesi terapian suhteen. Luottamuksellinen terapiasuhde on välttämätön terapian onnistumisen kannalta, joten on tärkeää rakentaa turvalliset ja luottavaiset välit terapeuttiin.

Seuraavien tapaamisten aikana pyrit yhteistyössä terapeutin kanssa tunnistamaan Itseyden osat ja rakentamaan yhteyksiä niiden kaikkien välille. Tapaamisiin kuuluu usein keskusteluterapiaa ja osiin tutustumista. Kun keskittyy sisäiseen Itseyteen, on normaalia kokea välillä epämukavuutta, pelkoa, häpeää tai vihaa. Terapeutti auttaa hallitsemaan näitä tunteita ja käsittelemään niitä terveellisemmin.

Missä IFS-terapia voi auttaa

IFS-terapia voi auttaa käsittelemään elämän stressitekijöitä, kuten surua, ihmissuhteita ja työhön liittyviä ongelmia sekä parantaa resilienssiä ja itsetuntoa. Vaikka IFS-terapia on ei-patologisoivaa (ihmistä ei nähdä vain diagnoosin kautta), sillä voidaan hoitaa esimerkiksi seuraavia mielenterveysongelmia:

IFS-terapia voi auttaa käsittelemään elämän stressitekijöitä, kuten surua, ihmissuhteita ja työhön liittyviä ongelmia sekä parantaa resilienssiä ja itsetuntoa. Vaikka IFS-terapia on ei-patologisoivaa (ihmistä ei nähdä vain diagnoosin kautta), sillä voidaan hoitaa esimerkiksi seuraavia mielenterveysongelmia:

  • ahdistus
  • pakko-oireinen häiriö
  • vakava masennus
  • kaksisuuntainen mielialahäiriö
  • dissosiatiivinen identiteettihäiriö[1]
  • syömishäiriö[2]
  • päihdehäiriöt.

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että IFS-terapiasta voi olla hyötyä trauman hoidossa. Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa IFS-terapia vähensi huomattavasti traumaperäisten stressihäiriöiden (PTSD) oireita lapsuustraumoja kokeneiden aikuisten keskuudessa.[3]

 

IFS-terapian hyödyt

Erään tutkimuksen mukaan[4] IFS-terapia auttoi keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavia naisopiskelijoita:

• saavuttamaan sisäisen tasapainon itsensä johtamisen kautta
• edistämään itsemyötätuntoa
• näkemään masennuksen oireet diagnoosin sijasta normaaleina reaktioina stressitekijöihin tai traumaan
• parantamaan itseymmärrystä
• varautumaan tuleviin tunne-elämän vaikeuksiin.

IFS-terapian vaikuttavuus

IFS-terapia kehitettiin 1980-luvulla, mutta sitä ei ole tutkittu kovin laajasti. Sekä naisopiskelijoille että nivelreumapotilaille[5] tehdyissä tutkimuksissa kuitenkin ilmeni, että IFS-terapian avulla voidaan vähentää masennuksen merkkejä. Nivelreumapotilaiden tutkimuksessa IFS-terapia oli yhteydessä myös kipuoireiden vähentymiseen.

Nivelreumatutkimuksen perusteella IFS-terapia lisättiin vuonna 2015 Yhdysvaltain päihteidenkäyttö- ja mielenterveyspalveluviraston (SAMHSA) rekisteriin näyttöön perustuvana käytäntönä.[6] Tällöin IFS-terapia arvioitiin ”vaikuttavaksi” hyvinvoinnin lisäämisessä sekä ”lupaavaksi” seuraavissa:

• fobioiden, paniikin ja yleistyneen ahdistushäiriön oireet
• fyysiset sairaudet ja oireet
• henkilökohtainen resilienssi/minäkuva
• masennus ja masennusoireet.

(Huom. Rekisteri lakkautettiin vuonna 2018.)

Huomioitavaa

Kuten muissakin terapiamuodoissa, myös IFS-terapiassa alku voi tuntua vaikealta ennen kuin tilanne kohenee ongelmien kohtaamisen myötä. Tämä on jossain määrin normaalia, mutta mikäli tunnet halua vahingoittaa itseäsi tai sinulle tulee itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteys hoitavaan terapeuttiin ja harkitse tämän terapiamuodon keskeyttämistä tai hidastamista.

MIELI ry:n Kriisipuhelin (09 2525 0111) päivystää vuorokauden ympäri 24/7. Hätätilanteessa mene lähimpään sairaalapäivystykseen tai soita 112.

IFS-terapiaa on kritisoitu siitä, ettei se ota huomioon mielenterveyteen liittyviä neurobiologisia taustatekijöitä. Lisäksi Yhdysvalloissa joidenkin terapeuttien kyseenalainen toiminta on johtanut oikeusjuttuihin. Esimerkiksi Castlewood-keskuksen tapauksessa IFS-terapialla johdateltiin asiakkaita ”palauttamaan mieleen” torjuttuihin traumoihin liittyviä valemuistoja. IFS-terapia ei välttämättä sovi henkilöille, jotka sairastavat skitsofreniaa tai jotka kärsivät harhaluuloista tai vainoharhaisuudesta.

Kuinka aloitat IFS-terapian

Suomessa IFS-terapia on vielä melko harvinainen terapiamuoto. Nettihauilla löytyy kuitenkin joitakin IFS-terapeutteja, ja jonkin verran lisätietoa IFS-terapiasta on saatavilla myös suomeksi.[7]

• Mikäli mahdollista, kannattaa varata tutustumiskäynti useammalle kuin yhdelle terapeutille. Näin voit arvioida, tuntuvatko terapiamuoto ja terapeutti itsellesi sopivilta.
• Pohdi myös omia mieltymyksiäsi: haluatko esimerkiksi käydä etäterapiassa vai tavata kasvotusten.

Ensimmäinen tapaaminen on hyvin samankaltainen kuin muissakin terapiamuodoissa. Tapaamisen aikana täytetään papereita ja keskustellaan asiakkaan elämäntilanteesta ja terapiantarpeesta. Jo ensimmäisen terapiakäynnin aikana on mahdollista alkaa työstämään eri osien tunnistamista.

 

Lähteet:
[1] Pais S. A systemic approach to the treatment of dissociative identity disorder. Journal of Family Psychotherapy. 2009;20(1):72-88. doi:10.1080/08975350802716566
[2] Lester RJ. Self-governance, psychotherapy, and the subject of managed care: Internal Family Systems therapy and the multiple self in a US eating-disorders treatment center: Eating disorders and managed care. American Ethnologist. 2017;44(1):23-35. doi:10.1111/amet.12423
[3] Hodgdon HB, Anderson FG, Southwell E, Hrubec W, Schwartz R. Internal family systems (Ifs) therapy for posttraumatic stress disorder (Ptsd) among survivors of multiple childhood trauma: a pilot effectiveness study. Journal of Aggression, Maltreatment & Trauma. 2022;31(1):22-43. doi:10.1080/10926771.2021.2013375
[4] Haddock SA, Weiler LM, Trump LJ, Henry KL. The efficacy of internal family systems therapy in the treatment of depression among female college students: a pilot study. J Marital Fam Ther. 2017;43(1):131-144. doi:10.1111/jmft.12184
[5] Shadick NA, Sowell NF, Frits ML, et al. A randomized controlled trial of an internal family systems-based psychotherapeutic intervention on outcomes in rheumatoid arthritis: a proof-of-concept study. J Rheumatol. 2013;40(11):1831-1841. https://doi.org/10.3899/jrheum.121465
[6] Foundation for Self Leadership. IFS, An Evidence-Based Practice
[7] Ks. esim. luku 17 teoksessa Bessel van der Kolk: Jäljet kehossa (2017, Viisas Elämä, suom. Teija Hartikainen).

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry