Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen…...

Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuuden hoitoon

Esipuhe – miksi me Disso ry:ssä haluamme kertoa tästä hoitomallista:

Asiantuntijat käyvät kiistaa psykiatrian diagnostisista luokista (1). Kompleksinen trauma (kompleksinen PTSD, C-PTSD) on tavallinen pitkään traumaattisissa olosuhteissa eläneillä henkilöillä (2). Daniel P. Brownin mukaan kompleksisesti traumatisoituneilla voi olla jopa 8-9 yhtäaikaista diagnoosia, esimerkiksi jokin persoonallisuushäiriö kuten epävakaa persoonallisuushäiriö, useita riippuvuusdiagnooseja ja erilaisia dissosiaatioon liittyviä diagnooseja (3). Haapasalo (2007) toteaa, että ellei psykiatrista diagnostiikkaa olisi, voitaisiin vain puhua yleisesti traumakokemusta seuraavista oireista tarvitsematta ryhmitellä niitä erillisiin luokkiin (1).

Oulussa on vuodesta 2011 ollut osana normaalia psykiatrian julkisen puolen palveluntarjontaa Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Malliin on omaksuttu taustateoriaa ja käytäntöjä sekä skeematerapiasta että dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Yksilöhoito (1-2 krt/vko) yhdistetään erilaisiin psykoedukaatio- / taitovalmennusryhmiin (1 krt/vko). Tarvittaessa tarjotaan omaiselle (yleensä äiti tai puoliso) rinnakkaishoitoa. Epävakaatyöryhmän ulkopuolisille yksilöterapeuteille on konsultaatioryhmä (4)

YLE:n artikkelissa (5) psykiatrian erikoislääkäri Virpi Leppänen Oulun kaupungin mielenterveyspalveluista toteaa:

– Tämä malli on merkittävästi muuttanut epävakaiden persoonien hoitoa. Mallin ansiosta potilaille voidaan tarjota tiivistä julkisen sektorin psykoterapiaa. Malli ei myöskään ole vaatinut lisäresursseja, vaan olemme miettineet oman tekemisemme ja hoidon sisällöt uusiksi: nyt keskitymme tukemisen sijaan siihen, että ihmisen ajattelussa ja käytöksessä tapahtuu oikeasti muutoksia. Se on kaikille osapuolille vaativaa ja edellyttää sitoutumista, mutta olemme saaneet hyviä tuloksia, kertoo .

Leppänen kertoo viikottaisesta ryhmästä, johon asiakkaat osallistuvat:

– Siellä opetellaan ymmärtämään, mistä on kysymys ja etsitään oikeita termejä. Lisäksi opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutustaitoja ja ahdingon sietoa, Leppänen kertoo.

Toisessa YLE:n artikkelissa (6) Liisa Alanampa-Kantanen kertoo, että epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi ja Oulun hoitomalli tuli hänelle tutuksi vasta 30-vuotiaana. Liisa aloitti vuonna 2015 kolmivuotisen, Oulun epävakaatyöryhmän tarjoaman hoidon. Muutos tapahtui paitsi terapiassa ja ryhmissä, myös yhdessä puolison kanssa työskennellen. Artikkeli kertoo:

”Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen vaarallinen.

Alanampa-Kantanen toivoo, että häiriöstä puhuttaisiin myönteisemmin, myös siitä kärsiviä varten.

– Jos olet saanut diagnoosin, vaikka kaikki olisi nyt kamalaa ja sekaisin, oikealla tuella asiat voivat muuttua. Se vaatii myös, että itsekin osallistut ja avaat itsesi muille, hän muistuttaa.

Oikea hoitomuoto tarjosi mahdollisuuden tavalliseen elämään. Elämään, jossa hän kohtaa samoja haasteita kuin kuka tahansa muukin ja selviää niistä aivan tavallisesti.

– Sain tilaisuuden selvittää, kuka olen ja mitä tarvitsen, ja miten voisin jatkaa elämää niin, ettei minun aina tarvitse joustaa omasta hyvästä olostani. Nykyään voin luottaa siihen, etten ole huono ihminen, hän sanoo.”

Liisa toimii nykyisin kokemusasiantuntijana. Häntä on haastateltu myös TEHY-lehden artikkeliin (7).

 

Lähteet:

1. Miettinen Anu. 2020. Mantelitumake ei pohdi – Autoetnografinen tutkimus lapsuuden traumatisoitumisen vaikutuksesta myöhempään elämään. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202009172938.pdf

2. TAYS. 2018. Psykiatrian hoito-ohjelmat: persoonallisuuhäiriö ja traumatausta. https://www.tays.fi/fi-FI/ohjeet/Hoitoohjeet/Psykiatrian_hoitoohjelmat/Persoonallisuushairiot/Persoonallisuushairio_ja_traumatausta(35706). Päivitetty 13.11.2018.

3. Daniel Brown. Lähde: David Van Nuys. 2019. Shrink Rap Radio #649, July 4, 2019, Working with Attachment and Trauma, with Daniel Brown, PhD. https://medium.com/@shrink/working-with-attachment-and-trauma-with-daniel-brown-phd-463f984039d6

4. Leppänen Virpi ja Kaakkurivaara-Kangas Leena. 2014. Epävakaan potilaan hoidon haasteet ja Oulun hoitomalli. Depressiohoitajapäivät 10.10.2014. https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=55413699-25e4-4aae-8868-b4b04efcb6a2&groupId=64384

5. YLE. 2015. Tunteiden säätelyä ja ahdingon sietoa – Oulun hoitomalli tuo helpotusta epävakaille persoonille. https://yle.fi/uutiset/3-7655445

6. YLE. 2021. Epävakaa ihminen ei ole impulsiivinen hirviö, vaan usein liiankin huomaavainen persoona, joka unohtaa itsensä – ”En ole huono ihminen”. https://yle.fi/uutiset/3-12143894

7. TEHY-lehti 18.2.2022. Oulun malli: Vaikeaoireinen epävakaa persoonallisuus on hoidettavissa. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/oulun-malli-vaikeaoireinen-epavakaa-persoonallisuus-hoidettavissa

Kuva / Image by rudamese from Pixabay

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö vertaisuudesta tutki ja kehitti vertaistuen muotoja vakavasti traumatisoituneille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaiset vertaistukimuodot sopivat parhaiten kohderyhmälle sekä mikä vertaisuudessa auttaa kohderyhmää. Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:lle toteutetussa opinnäytetyössä oli kaksi kantavaa teemaa:
Yhdistyksen vertaistoimintojen kehittäminen uuden vertaistukiryhmän pilotoinnin avulla. Vertaisuuden hyötyjen tutkiminen teorian sekä pilottiryhmästä saatujen tulosten perusteella.

lue lisää
Hyvinvoinnin eriytyminen

Hyvinvoinnin eriytyminen

Traumatisoituminen voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle monella tapaa. Jos traumatisoitumista tai dissosiaatiohäiriötä ei tunnisteta, hoito ei välttämättä ole riittävän tehokasta tai oikeanlaista ja se voi vaarantaa opiskelu- tai työkyvyn. Työkyvyn menetys voi johtaa syrjäytymiseen tai taloudellisiin ongelmiin. … Yleinen traumatietoisuus sote-alalla voisi nopeuttaa oikean diagnoosin saamista ja auttaa ehkäisemään oireiden pahenemista tai niiden ylisukupolvisuutta.

lue lisää
Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Danan mielestä meidän tulisi tarkastella koskettamisen tabua uudessa valossa. Hän on hyödyntänyt kosketusta omassa terapiatyössään jo useamman vuoden ajan Stephen Porgesin polyvagaaliteorian ohjaamana. Hänen mukaansa fyysinen kontakti voi olla perustavalla tavalla parantava kokemus, kun sitä käytetään tietoisesti, sensitiivisesti, kunnioittavasti ja yhdessä sovitusti.

lue lisää
Irene Lyon – Orientaatio

Irene Lyon – Orientaatio

Orientaatio (orienting) on yksi tärkeimmistä käsitteistä trauman somaattisissa hoitomuodoissa.. Videolla trauman somaattiseen hoitoon erikoistunut valmentaja Irene Lyon (MSc; tieteen maisteri, terveystiede) kertoo tiivistetysti orientaation merkityksestä toipumisessa.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry