Ammattilaisten artikkeleita
Tutkittua tietoa, kokemustarinoita, tietoa työntueksi ja tietoa toipumisen tueksi.
Kuinka traumatiedon levittäjä päätyi Disso ry:hyn
Hallituksen palsta toukokuu 2019 Tällä kertaa Disso ry:n Hallituksen palstalle kirjoittaa Antti, joka vastaa etupäässä yhdistyksen Facebook-tiedottamisesta. Hei kaikki! Tästä tekstistä tuli etupäässä alustus huhtikuussa käännetylle FT Arielle Schwartzin artikkelille....
Kompleksinen PTSD ja dissosiaatio – FT Arielle Schwartz
“Lapsena kaltoinkohdellut aikuiset kertovat usein tuntevansa avuttomuutta, toivottomuutta, epätoivoa, syvää yksinäisyyttä, häpeää, epäreiluutta, epäoikeudenmukaisuutta ja itsemurha-ajatuksia. Monet elävät edelleen vältellen noita pelottavia, kuvottavia, kivuliaita ja hämmentäviä tunteita turvautumalla opittuihin dissosiatiivisiin mielen toimintamalleihin. Vaikka nyt olet turvassa, voi tuntua ylivoimaiselta tunnustaa niiden menneiden uhkien olemassa olo, joita keho, tunteet ja mieli kantavat. Me toivumme varhaisesta kehityksellisestä traumasta turvallisessa suhteessa, joka on kunnioittava, ennustettava ja johdonmukainen. Siinä ei käytetä tiedostamattomia puolustusmekanismeja, ja suhteessa on myös selkeät rajat. Hellävaraisesti toisen, luottavan ihmisen kanssa määrittelemme uudelleen kykymme ihmissuhteeseen. Hitaasti rakennamme uusiksi uskomme itseemme.”
– FT Arielle Schwartz
Jukka Packalen, Traumasta henkiseen kasvuun (kirja-arvostelu)
Jukka Packalenin Traumasta henkiseen kasvuun. Kokemustietoa traumatisoitumisesta, masennuksesta, ahdistuksesta ja niistä eheytymisestä on kirja lapsuudenaikaisesta vakavasta traumatisoitumisesta ja toipumisen prosessista. Se on kirjoitettu ensinnäkin vertaisille ja traumatisoituneiden henkilöiden omaisille, ja se kuvaa paitsi kirjoittajan omaa terapia- ja toipumisprosessia myös hänen hyväksi kokemiaan keinoja tunnetilojen vakauttamiseen. Teos tarjoaa myös ammattilaisille neuvoja ja käytännön ohjeita trauman kanssa elävien ihmisten turvalliseen kohtaamiseen. Se ohjaa lukijoita omaan reflektointiin ja ajatusten jakamiseen.
Monesti kaiken takana onkin trauma
Kuvassa 1 on nähtävissä, miten rakenteellinen dissosiaatioteoria antaa mallin ymmärtää voimakkaaat reaktiot dissosiaatio-oireina; Janina Fisherin suosittelemassa hoitokäytännössä oletetaan kaikkien nykytilanteeseen nähden voimakkaiden reaktioiden olevan peräisin persoonallisuuden osista.
Kyselytutkimus terveydenhuollossa saadusta kohtelusta
Kyselytutkimus traumanjälkeisistä oireista kärsivien ihmisten kokemuksista terveydenhuollossa saadusta kohtelusta Tällä kyselytutkimuksella kerätään tietoa traumanjälkeisistä oireista kärsivien ihmisten kokemuksista terveydenhuollossa saadusta kohtelusta....
Bruce E. Levine – Politiikka ja psykiatria: Traumojen peittelyn hinta
Julkaisemme luvalla käännöksen psykologi Bruce E. Levinen kirja-arvostelusta. Arvostelussa on itsekin aikanaan DID (dissosiaatiivinen identiteettihäiriö) -diagnoosin saaneen psykologi Noël Hunterin kirja Trauma and Madness in Mental Health Services (suom. Trauma ja...
Havaintoja palvelujärjestelmästä vuonna 2018
Neurologi, ylilääkäri Aimo Karinen kirjoitti mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 20.3.2018. Karinen kirjoittaa: ”Lääkärinä olen ihmetellyt suomalaisen psykiatrian toimintamallia – sitä, kuinka sisäänpäin lämpiävää, suljettua ja elämästä eristäytynyttä tiimissä istumista se käytännössä on. Ja sitten, kun on jo myöhäistä, annetaan kriisiapua, johon siihenkin toimijoiden koulutus ja järjestelmä ovat puutteellisia.” Tämä tärkeä kommentti pysäytti minut. Ei siksi, että se olisi ollut jotenkin raflaava vaan siksi, koska se osui suoraan asian ytimeen.
Kirjoituskutsu ammattilaisille
Kokoamme tietopankkiin kokemustietoon pohjautuvaa informaatiota ammattilaisten näkemyksistä traumojen hoidosta. Osallistu kanssamme tietopankin kasvattamiseen ja kerro kokemuksistasi! Kirjoittajan nimeä ei julkaista, ellei siitä erikseen sovita kirjoittajan kanssa. Kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen info@disso.fi. Kirjoituskutsuun ovat tervetulleita vastaamaan muutkin kuin yhdistyksen jäsenet. Sovimme aina henkilökohtaisesti kirjoittajan kanssa julkaisuun liittyvistä yksityiskohdista.
Kehollinen kokemus voimavaraksi
Seikkailuterapia on suhteellisen uusi traumatisoitumisen hoitomuoto, jota käytetään tällä hetkellä ainakin Yhdysvalloissa ja Oseaniassa. Mutta konsepti ei ole uusi. Jo 1960- luvulla Outward Bound tarjosi luontoelämyksiä vapautuneille vangeille, myöhemmin toiminta laajeni koskemaan myös päihderiippuvuudesta ja mielenterveysongelmista kärsiviä aikuisia. Tänä päivänä seikkailuterapian nähdään kehittävän traumatisoituneiden ihmisten kompetenssia ja resilienssiä eli joustavuutta tarjoamalla uusia ja tuntemattomia fyysisiä haasteita, jotka tuntuvat riskialttiilta. Näissä tilanteissa ihmisten täytyy kohdata stressi ja ahdistus, mutta ideaalisesti he luovat uusia, terveellisempiä selviytymistapoja ja ennen kaikkea selviytyvät tehtävistä traumasta huolimatta.
Psykiatrinen hoitotyö – uhka vai mahdollisuus
Pirjo Lehtovuori tutki psykologian väitöskirjassaan psykoterapeutin henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitystä psykoterapian tuloksellisuuteen. Psykoterapeuteissa on eroja ja yleensä ne vaikuttavat psykoterapiasta koettuun hyötyyn. Auttajan ominaisuuksien arvioinnin soisi leviävän koskemaan koko sosiaali- ja terveysalaa. Auttajan koulutustaustalla on tietysti merkitystä, mutta auttajan persoonallisuustekijät vaikuttavat siihen, miten hän saa ammatillisen tietotaitonsa käyttöön hoitosuhteessa. Mielenterveystyössä esimerkiksi auttajan kyky empatiaan ja erillisyyteen sekä kyky olla läheisessä ihmissuhteessa ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten autettava kokee tulleensa kohdelluksi ja hoidetuksi. Hoitojärjestelmissä tapahtuva autettavan traumatisoituminen on tabu, joka odottaa rikkomistaan.