Psyykkinen trauma on käsitteenä melko uusi ja sen käyttö ei ole yksiselitteistä kokijoiden ja ammattilaisten välillä. Tässä artikkelissa esittelemme opinnäytetyöhömme pohjautuvan käsiteanalyysin psyykkisen trauman käsitteestä. Toteutimme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja sen pohjalta käsiteanalyysin Walkerin ja Avantin metodilla. Valitsimme aiheen sen ajankohtaisuuden vuoksi, mutta ottaessamme yhteyttä Disso ry:hyn yhteistyön merkeissä, ymmärsimme myös valtavan tarpeen psyykkisen trauman käsitteen yhtenäistämiselle. WHO:n teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan noin 70 % vastaajista oli kokenut elämänsä aikana traumoja, altistuen keskiarvoltaan noin kolmelle traumalle henkilöä kohden. (Kessler, Aguilar-Gaxiola, Alonso, Benjet, Bromet, Cardoso et al. 2017). Ammattilaisilla ja kokijoilla tulee olla yhteinen ymmärrys, mitä traumalla tarkoitetaan, jotta traumaattiset kokemukset voidaan nimetä ja oikeuttaa. (Morrissey & Higgins 2022, 200.) Näistä lähtökohdista heräsi tarve yhtenäistää käsitettä ja selvittää, mitä se tarkoittaa ja millaisia ilmiöitä psyykkisen trauman käsitteeseen liittyy.
Psyykkinen trauma historiassa ja nykypäivänä
Käsitteellä trauma tarkoitettiin alun perin kirurgista haavaa, joka kuvasi ihon tai suojaavan kerroksen repeämistä aiheuttaen katastrofisia reaktioita koko keholle. (Leys 2000, 19; Parnes, Neuwirth, Pfeffer, Superka & Brown 2020, 616.) Historiassa psyykkistä traumaa on tutkittu mm. hysteriana, melankoliana ja sotaneurooseina. Psyykkinen trauma ja traumaperäinen stressihäiriö tunnistettiin DSM -järjestelmään vasta vuonna 1980. (Van der Kolk, B 2024, 19–20; Leys 2000, 21–22, 28; Ringel & Brandell 2011, 13–22.) Nykyään maailmanlaajuisesti trauma sanalla viitataan fyysisen vaurion lisäksi myös psykologiseen ja emotionaaliseen haittaan. Psyykkisen trauman käsite vaihtelee, mutta se voidaan kuvata universaaliksi ilmiöksi, joka koskettaa lähes jokaista henkilöä maapallolla jossakin kohtaa elämää. (Parnes ym. 2020, 616.) Henriksonin, Haravuoren ja Lönnqvistin (2023) mukaan trauma voi johtua tilanteesta, jolloin jokin elämäntapahtuma järkyttää mielen tasapainoa siinä määrin, että psyykkisestä stressistä muodostuu psyykkinen trauma.
Käsiteanalyysi
Psyykkisen trauman ominaispiirteiksi nousivat tutkimuksista traumahistoria, kumulatiivisuus ja traumatyypit. Ominaispiirteillä tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka esiintyvät eniten käsitteen ympärillä ja jotka tarjoavat laajimman ymmärryksen käsitteestä. Käsitteestä selvitettiin myös ennakkoehdot ja seuraamukset. Ennakkoehdoilla tarkoitetaan tapahtumia ja tilanteita, jotka ovat tapahtuneet, jotta käsite syntyy. Seuraamukset taas ovat tapahtumia ja tilanteita, jotka syntyvät analysoitavan käsitteen seuraamuksena. Käsitteen ennakkoehdoiksi muodostuivat koettu tai nähty traumaattinen tapahtuma sekä traumalle altistuminen. Käsitteen seuraukset olivat PTSD, CPTSD, traumaoireet, posttraumaattinen kasvu ja traumainformoitu työote.
Empiiriset tarkoitteet (eli konkreettiset ilmiöt tai kokemukset, joihin käsite viittaa) tässä käsiteanalyysissä ovat:
- Psyykkinen trauma on seuraus elämää mullistavaan tilanteeseen, johon liittyy traumahistoria, kumulatiivisuus ja koetun trauman tyyppi.
- Psyykkinen trauma on seurausta koettuun tai nähtyyn järkyttävään tapahtumaan, joka vaikuttaa kokijan elämään moninaisella tavalla tapahtuman jälkeen.
Käsiteanalyysimme pohjalta, psyykkinen trauma käsitteenä on paljon moninaisempi ja siihen liittyy muitakin näkökulmia, kuin vain traumaattinen tapahtuma. Käsiteanalyysissä nousi traumatietoisen työotteen merkitys nykypäivänä ja kokijoiden tarve ammattilaisten ymmärrykselle traumahistoriasta, traumaoireilusta ja mitä ne merkitsevät heille ja heidän yhteisölleen (Hennessy ym. 2023 430–431). Seurauksina nousee myös traumatietoisen työotteen sekä posttraumaattisen kasvun näkökulmat, jotka eivät ole automaattisesti negatiivista ajatusta herättäviä käsitteitä. Huomioitavaa on, että käsiteanalyysissä ei noussut esimerkiksi käsitteet ”stressi” tai ”resilienssi”, jotka ovat nykypäivän käsityksen mukaan olennaisia piirteitä psyykkiselle traumalle.
Käsitteen tulevaisuuden näkymät
Jo sadassa vuodessa trauman käsite on muuttunut merkittävästi, hysteria -käsitteestä erilaisten maailmanlaajuisten kriisien ja tutkimustyön kautta psyykkiseksi traumaksi. Esimerkiksi kouluampumiset ja sodat ovat tuoneet trauman lähemmäksi jokapäiväistä elämää, ja traumasta on tullut monimutkainen sosiaalinen ja poliittinen ilmiö. (Ringel & Brandell 2011, 23–26.) Sana ”trauma” on nykyään yleisesti käytössä mm. terveydenhuollossa ja ihmisten puhekielessä, joten tätä käsitettä voi olla vaikea muuttaa.
Työelämän kannalta tämä käsiteanalyysi tuo uutta näkökulmaa koko käsitteelle ja tuo esille sellaisia asioita, mitkä eivät välttämättä ammattilaisten mieleen muuten nousisi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhtenäistää ja selkeyttää käsitettä. Tekemämme käsiteanalyysi tarjoaa moniulotteisemman näkökulman psyykkisen trauman käsitteelle huomioiden muun muassa traumahistorian vaikutuksen.
Tulevaisuudessa ja mielenterveyshaasteiden lisääntyessä käsitteenä trauma tulee mahdollisesti vieläkin tarkentumaan ja samaan mahdollisesti uusia ulottuvuuksia. Tällöin psyykkisen trauman käsite pystyisi vastaamaan moniulotteisempia kokonaisuuksia, joita mahdollisesti tulevaisuudessa tulee olemaan lisää.
Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Theseuksessa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:a bnghmk-2025120131155
Kirjoittajat:
Jenna Järvensivu
Sairaanhoitaja (YAMK), kliininen asiantuntija, mielenterveys- ja päihdetyö
Sanna Luhtanen
Sairaanhoitaja (YAMK), kliininen asiantuntija, mielenterveys- ja päihdetyö
Lähteet:
Hennessy, B., Hunter, A. & Grealish, A. 2023. A qualitative synthesis of patients’ experiences of re‐traumatization in acute mental health inpatient settings. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 30(3), 398–434. DOI: 10.1111/jpm.12889.
Henriksson, M., Haravuori, H. & Lönnqvist. 2023a. Stressi, traumat ja mielenterveys. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, M. (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 18.11.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/pkr00152
Kessler, R. C., Aguilar-Gaxiola, S., Alonso, J., Benjet, C., Bromet, E. J., Cardoso, G., et all. (2017). Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health Surveys. European Journal of Psychotraumatology, 8 (sup5). DOI: 10.1080/20008198.2017.1353383
Leys, R. 2000. Trauma: A Genealogy. Chicago, United States: University of Chicago Press. Morrissey, J. & Higgings, A. 2022. Trauma and Trauma-Informed care. Teoksessa Higgins, A., Kilkku, N. & Kristofersson, G.K. (toim.) Advanced Practice in Mental Health Nursing: A European Perspective. 7. painos. Switzerland: Springer.
Parnes, M., Neuwirth, E., Pfeffer,K. Superka, J. & Brown, D. 2020. Becoming Trauma: Conceptualizing the Registration of Trauma through Biological, Cognitive, and Cultural Frameworks. Social Research. New York: Johns Hopkins University Press, 87(3), 615–649.
Ringel, S. & Brandell, J. 2011. Trauma: Contemporary Directions in Theory, Practice, and Research. United States: Thousand Oaks.
Van der Kolk, B. 2024. Jäljet kehossa. 9. painos. Helsinki: Viisas elämä Oy.
