Alkuperäinen englanninkielinen teksti: 10 Somatic Interventions Explained, Esther Goldstein. Käännös: Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kääntämisen opiskelijat Susanne Honkanen, Silja Hämäläinen, Essi Nevalainen, Tiuku Räisänen sekä yksi opiskelija, joka ei halua nimeään julkaistavan. Käännöksen on yhtenäistänyt yliopistonlehtori Minna Ruokonen.
10 somaattista interventiota
Työssäni somaattisena terapeuttina autan asiakkaitani parantumaan sekä mieleltään että keholtaan, ja minulta kysytään usein tästä terapiamuodosta.
Mitä on somaattinen psykoterapia?
Somaattinen psykoterapia -termiä on käytetty viime vuosien aikana usein, kun tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet ihmisten varastoivan muistoja, kokemuksia ja tunteita solutasolla. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät kokemukset rajoitu vain pään sisälle, vaan myös keho säilyttää tietoa.
Tästä syystä monet kokevat ahdistusta kehossaan, vaikka mielessä ei olisikaan ahdistavia ajatuksia. Siksi siis saatat kokea olosi turvattomaksi omassa kehossasi tietyissä tilanteissa, ympäristöissä tai tiettyinä vuodenaikoina, vaikkei tuntemukseen ole selkeää syytä. Usein näissä tilanteissa keho muistaa jotakin, mitä mieli ei muista, ja pyrkii varoittamaan tai kehottaa pitämään tauon.
Kuinka keho säilyttää tietoa.
”Trauman laukaiseva tapahtuma ei itsessään aiheuta traumaattisia oireita. Ne juontavat juurensa selvittämättömän tai purkautumattoman energian jäänteistä; nämä jäänteet ovat jumissa hermojärjestelmässä ja saattavat aiheuttaa tuhoja kehossamme ja mielessämme.” (Peter Levine).
Kehoon keskittyvä terapia auttaa toipumaan solutasolla
Alun perin somaattinen terapia kehitettiin auttamaan traumaselviytyjiä ja lievittämään heidän oireitaan, kuten takaumia, univaikeuksia, häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä tai kaoottisia ihmissuhteita ja elämäntapoja.
Somaattisen terapian on kuitenkin koettu auttavan tehokkaasti myös erilaisista stressin aiheuttajista kärsiviä yksilöitä.
Somaattisesta terapiasta voi olla apua ihmissuhteiden, läheisyyden, turvallisuudenkaipuun, luottamuksenkaipuun, yli- ja alisuorittamisen, vanhemmuustaitojen, ahdistuksen hallinnan, masennuksen ja muiden tunneperäisten vaikeuksien kanssa.
Ongelman juurilla – kokonaisvaltainen lähestymistapa toipumiseen
Terapiat saattavat olla hyödyllisiä tiettyyn pisteeseen asti silloinkin, kun niissä keskitytään vaikeista kokemuksista puhumiseen, uusien taitojen opetteluun tai puhtaasti psykodynaamiseen näkökulmaan ilman somaattista mieli- ja kehotietoisuutta tai traumainterventioita.
Joskus asiakkaat kuitenkin tekevät periaatteessa kaiken oikein, mutta eivät jostain syystä ala voida paremmin. Näin käy yleensä silloin, kun terapiamuodossa keskitytään aivoperäisiin ongelmiin ja oletetaan, että psykologinen ahdistus johtuu mielestä ja ajattelutavoista. Monesti työstettävät asiat eivät kuitenkaan rajoitu vain pään sisälle, eivätkä ne aina johdu ahdistavasta, masentavasta tai hermostuttavasta ajatuksesta.
Kun ahdistus on kehossa eikä mielessä
Joissain tapauksissa aivot ja keho luovat kokemuksien perusteella syvään juurtuneita alitajuisia uskomuksia, joista ei saa otetta kognitiivisilla lähestymistavoilla. Tällaisia uskomuksia ovat vaikkapa ”olen huono”, ”olen yksin” tai ”en koskaan toivu”. Usein ihminen ei välttämättä edes tiedosta uskomuksiaan ennen kuin kohtaa niihin liittyviä vaikeuksia.
Keho varastoi elämän traumoja lihasjäykkyytenä, mikä pitää meidät jumissa menneisyydessä. Kun vapautamme jännitystä kehosta ja linjaamme kehomme painovoiman kanssa, voimme omaksua uuden asenteen elämään. Näin voimme päästä sopusointuun niin itsemme kanssa kuin suhteessa muihin ihmisiin ja planeettaamme. – Joseph Heller
Tämän vuoksi Somatic Experiencing® -menetelmän kehittäjä Peter Levine ja sensomotorisen psykoterapian kehittäjä Pat Ogden ovat tutkineet somaattisia lähestymistapoja ja kouluttaneet monia terapeutteja niiden käyttöön. He hyödyntävät kokonaisvaltaista psykoterapian lähestymistapaa, jonka tavoitteena on auttaa asiakkaita purkamaan keholähtöisiä, syvään juurtuneita uskomuksia. Näiden lähestymistapojen avulla asiakkaat ovat alkaneet voida pysyvästi paremmin.
Somaattinen psykoterapia on terapeuttinen lähestymistapa, joka käyttää kehotietoisuutta tehokkaana terapiamuotona ja interventiona.
Somaattisissa lähestymistavoissa aktivoidaan mielen, kehon, aivojen ja toiminnan suhde. Somaattisesti koulutetut terapeutit käyttävät interventioita rauhoittamaan asiakkaiden hermojärjestelmää ja helpottamaan paranemisprosessia.
Haluatko tietää lisää? Alla käyn läpi joitakin somaattisen psykoterapian keskeisiä
käsitteitä.
10 somaattista interventiota
1) Somaattisen tietoisuuden kehittäminen
Somaattisessa terapiassa asiakkaille opetetaan, mitä kehotietoisuus on ja kuinka sitä voi kehittää niin kehossa kuin sen eri osissa. Vain näin saadaan aikaan solutason muutoksia. Aloitamme tunnistamalla alueita, joilla on jännitystä ja kireyttä, sekä ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja, jotka tukevat levollisuuden ja turvallisuuden tunteita, ja tuomalla niitä tietoisuuteen. Saatamme harjoitella jotain pientä, kuten ryhdin suoristamista kehon linjauksen työstämiseksi.
Kun keskityt tuntemuksiin kehossasi ja vahvistat niitä, alat syventämään paranemiskokemustasi ja sallit muutoksen, jonka voit tuntea itsessäsi läpikotaisin.
2) Voimavarojen tunnistaminen
Kaikilla tunteilla… etenkin niillä, joita ei ilmaista, on fyysisiä vaikutuksia. Silti ne tulevat esiin kuin pieninä tikittävinä aikapommeina, jotka ilmenevät ahdistuskohtauksina, pelkona, masennuksena, ärtyisyytenä ja jumiutumisena. Kun nämä tunteet ilmaistaan, keho voi löytää levollisuuden.
Voimavarojen tunnistaminen tarkoittaa, että vahvistamme tunnettamme tasapainoisuudesta ja turvallisuudesta maailmassa. Ennen kuin terapiassa aloitetaan syvällisempi työstäminen, selvitämme, mitä voimavaroja sinulla voi olla. Tarkastelemme usein tärkeitä ihmisiä, suhteita, minän vahvuuksia, kokemuksia, aikoja ja paikkoja, jotka vahvistavat tunnetta turvallisuudesta ja valinnanmahdollisuuksista. Joskus harjoituksessa tunnistetaan todellinen tai kuvitteellinen turvallinen tila, joka suo sinulle rauhan, mukavuuden ja levollisuuden tunteita, ja kuvataan tätä tilaa mahdollisimman tarkasti.
Voimme etsiä myös suojaavia, viisaita ja hoivaavia hahmoja tuomalla mieleen henkilöitä, jotka herättävät sinussa vahvuuden, voimaantumisen ja luottamuksen tuntua. Sitten voimme kysyä keholtasi esimerkiksi: ”Miltä tuntuu olla kehossasi, kun ajattelet elämässäsi olevia suojaavia hahmoja?”
Me ”lataamme itseemme” hyvän olon kokemuksiin yhdistyviä tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita, jotta mieli ja keho voivat palata näihin voimavaroihin myöhemmin, kun trauman tai ahdistuksen työstäminen käy raskaaksi. Voimavarojen tunnistaminen toimii ankkurina energioiden elpymiseen.
3) Maadoittuminen tähän hetkeen
Maadoittuminen liittyy kykyymme olla täysin yhteydessä omaan kehoomme.
Maadoittuminen on yksi mieleen ja kehoon keskittyvien interventioiden ydinkäsitteistä. Bioenergetiikan kehittäjä Alexander Lowen esitteli maadoittumisen käsitteenä, jonka kautta voimme elää niin, että koemme itsemme täysin ja olemme yhteydessä maailmaan ympärillämme. Maadoittuminen auttaa rauhoittumaan, joten sen avulla voimme säädellä ja rauhoittaa hermostoamme, kun tunnemme olomme ylivireiseksi tai liian monen ärsykkeen kohteeksi.
Maadoittumiseen voi käyttää neljän elementin harjoitusta (4 Elements Exercise), jossa otamme yhteyden ympärillämme oleviin elementteihin eli maahan, ilmaan, veteen ja tuleen.
4) Kuvailevan kielen käyttö
Nykypäivänä somaattisen terapian lähtökohtana ovat uteliaisuus ja kuvailevan kielen käyttö sekä huomion kiinnittäminen siihen, mitä kehossasi ja sen eri osissa tapahtuu. Hermostuneisuus, ahdistus ja traumamuistot voidaan prosessoida, kun pystyt seuraamaan ja kuvailemaan niitä sekä antamaan niiden aiheuttaman kokemuksen kulkea lävitsesi.
Keho johdattaa meidät aina kotiin… jos vain opimme luottamaan tuntemuksiin ja seuraamaan niitä niin kauan, että ne paljastavat tilanteeseen sopivan toiminnan, liikkeen, oivalluksen tai tunnetilan. – Pat Ogden
Jos esimerkiksi olet vihainen jostain tapahtuneesta mutta et halua pysyä vihaisena tai ärtyneenä, voit auttaa itseäsi pääsemään asian yli kuvailemalla kehosi tuntemuksia.
Voit vaikka sanoa: ”Tuntuu kuin rinnassani kohoaisi raivoisan liekehtivä tunne…” Kun keskityt seuraamaan ja kuvailemaan kehosi tuntemuksia sen sijaan, että ajattelet sinua kuohuttaneen tapahtuman yksityiskohtia, huomaat, kuinka suuttumuksesi alkaa hitaasti liikkua ja muuttaa muotoaan. Kuvaileva kieli on menetelmä, jota voit hyödyntää syventääksesi mitä tahansa kokemustasi. Kuvailevia sanoja ovat esimerkiksi lämmin, kylmä, kihelmöivä, terävä, turta, paineen tunne, huoleton, pyörryttävä, nostattava tai rauhoittava.
5) Liike
Liike on keholle luontainen tapa päästä vaikeiden kokemusten, epävarmuuksien, menneisyyden traumojen ja voimakkaiden tunteiden yli. Liike on luonnollinen tapa vahvistaa itsevarmuuden tunnetta sekä kykyä olla läsnä ja yhteydessä muihin.
Liikkeen avulla pystymme hyödyntämään sisästä kykyämme parantaa kehossamme piilevät tarinat.
Liike parantaa. Pelkkä kehon liikuttaminen voi tuottaa suurta onnistumisen tunnetta, jos keho on ollut kokemuksien jäädyttämä tai turruttama.
Kun mietit asiaa, voit huomata, että kaikki meistä kantavat mukanaan tarinoita ja uskomuksia, jotka vaikuttavat siihen, kuinka kohtaamme ympärillämme olevat ihmiset. Viestitämme muille eleillämme, ryhdillämme, äänemme voimakkuudella ja läsnäolollamme, mitä uskomme itsestämme, mitä odotamme tapahtuvan tai mitä olemme aiemmin kokeneet.
Terapiassa liike voi auttaa sinua kohtaamaan jonkin tulevan asian. Jos esimerkiksi tunnet tarvetta piileksiä muiden ihmisten takana tai puhua todella hiljaa, tunnistamme tuon tarpeen ja pysähdymme siihen. Näin voit kanavoida piileskelyn tarpeen fyysiseksi liikkeeksi. Saatat esimerkiksi kyyristyä tai katsoa pois. Samalla sinulle saattaa tulla mieleen tähän tarpeeseen liittyviä ajatuksia, kuten ”minun ei ole turvallista puhua tai en tulisi kuulluksi” tai ”minulla on oikeastaan jotain tärkeää sanottavaa”. Mieleesi saattaa myös nousta kuva siitä hetkestä, kun opit, että sinun täytyy piiloutua. Liikkeen kautta on helpompaa päästä käsiksi näihin tuntemuksiin ja ajatuksiin, käsitellä niitä ja päästää niistä irti.
6) Yhteis- ja itsesäätely
Yhteissäätelyllä tarkoitetaan sitä, miten rauhoitumme ollessamme yhteydessä toiseen ihmiseen. Kiintymyssuhteisiin keskittyvässä terapiassa terapeutti hyödyntää peilisoluja auttaakseen stressaantunutta asiakasta rauhoittumaan ja palauttamaan yhteyden nykyhetkeen. Kun olemme yhteydessä ihmiseen, jolta saamme vakautta ja huolenpitoa, pystymme säätelemään tunteitamme paremmin.
Itsesäätely taas tarkoittaa, että kehitämme omat keinomme rauhoittua itseksemme. Käytännössä tarvitsemme näiden kahden yhdistelmää: rauhoittumista muiden avulla ja tarvittaessa itsesäätelykykyä. Itsesäätelykeinoja opetellaan, jotta voidaan käsitellä suuria tunteita. Yhteissäätelyn tekniikoita käytetään terapiassa, minkä lisäksi opit, kuinka ihmissuhteesi voivat auttaa sinua tunteiden säätelyssä.
Näin kehomme viestivät. Keholla on oma kielensä, joka on vanhempi ja alkukantaisempi kuin usein ajatellaan. Tehtävämme on oppia kuuntelemaan kehoamme ja kehittää siihen luottavainen suhde.
Tunnesäätely on tärkeä osa myös vanhemmuutta. Lapset oppivat itsesäätelyä, kun vanhemmat auttavat heitä siinä. Toisaalta he oppivat itsesäätelyä myös vanhemman ja lapsen välillä tapahtuvasta yhteissäätelystä. Tasapainoista elämää kannattaa tavoitella, sillä se auttaa kokemaan tunteet syvemmin ja arvostamaan arjen nautintoja.
7) Titraatio ja pendulaatio
Trauma, paniikki, pelko, suuttumus, turhautuneisuus ja masennus ilmenevät kaikki kehollisina tuntemuksina. Saatamme tuntea itsemme kiihtyneeksi, vangituksi, ulkopuoliseksi tai eksyneeksi. Tällaisista tunteista et pääse eroon pakottamalla itsesi kohtaamaan ne, vaan seurauksena saattaa olla traumoja syventävä tunnehyöky.
Kun lähestymme toipumista kehokeskeisesti, etenemme pikkuhiljaa sopivassa tahdissa, jolloin keho pystyy hallitsemaan epämukavuuden ja vapauttamaan negatiivisia tunteita. Tähän liittyy kaksi käsitettä: titraatio ja pendulaatio.
Tunnetakauma tapahtuu, kun palaat hämmentävään tunnetilaan, jonka olet kokenut aiemmin elämässäsi. Somaattinen terapia auttaa mieltä ja kehoa vapautumaan tästä intensiivisestä tunteesta.
Titraatiossa altistamme itsemme epämukavuudelle vähän kerrallaan ja vapautamme jännitteitä kehosta. Pendulaatiota käytetään titraation välineenä. Pendulaatiossa kohdistat huomiosi vuorotellen johonkin stressaavaan ja johonkin rauhoittavaan asiaan.
Harjoituksessa keskityt epämukaviin tuntemuksiin, joita ilmenee, kun alat käsitellä jotakin tärkeää asiaa. Hiljalleen siirrät huomiosi johonkin muualle, kuten ihmissuhteidesi herättämään luottamukseen tai rauhoittavaan uskomukseen. Epämukavien ja mukavien tuntemusten vaihtelu auttaa kehoa saamaan yhteyden kokemukseen ja vapauttamaan siihen liittyviä tunteita sopivassa tahdissa.
8) Voitonriemuiset toimet
Voitonriemuinen toimi on Pierre Janetin termi, jota Peter Levine on myöhemmin käyttänyt Somatic Experiencing® -työskentelyssä ja Pat Ogden sensomotorisessa terapiassa. Termillä viitataan traumaan tai tilanteeseen, jossa kehon olisi pitänyt puolustaa itseään, mutta tämä epäonnistui.
”Somaattinen työstäminen”: autetaan kehoa kokemaan tilanne uudelleen ja selviytymään siitä, jotta olosi alkaa tuntua paremmalta.
Menneisyyden tapahtumat jäävät ansaan kehoon ja ilmenevät pakonomaisina mielikuvina ja ajatuksina, jännityksenä, paniikkina, epäterveinä ihmissuhteina ja surun tai toivottomuuden tunteina.
Olet esimerkiksi voinut olla tilanteessa, josta olisi pitänyt päästä pois, mutta se ei jostakin syystä ollut mahdollista. Somaattisessa terapiassa keskitytään tämänkaltaisten tapahtumien herättämiin tuntemuksiin. Terapiassa ei niinkään puhuta tapahtuneesta, vaan annetaan kehon palata siihen, mitä se koki. Kokeilemme harjoitusta, jossa keho toimii niin kuin sen olisi tilanteessa kuulunut. Voit siis liikuttaa jalkojasi kuin alkaisit kävellä tai juosta pois tai voit kurottaa kohti jotakuta, joka olisi voinut auttaa sinut pois vaikeasta tai jopa vaarallisesta tilanteesta.
Myös tyynyn tai seinän työntäminen ja voiman tunteminen käsivarsissa voivat olla voitonriemuisia toimia. Samoin rajojen asettaminen ja ein sanominen jollekin, joka olisi pitänyt menneisyydessä pysäyttää, mutta et tiennyt miten, voimasi eivät riittäneet tai tilanne olisi ollut vaarallinen. Vaikka et olekaan tilanteessa enää, kehosi solut kytkeytyvät siihen edelleen. Kun toteutat voitonriemuisia toimia, kehosi voi kokea solutasolla syvää levollisuutta ja helpotusta, joita se ei ole voinut saavuttaa pelkästään puhumalla tapahtuneesta.
9) Sensomotorinen jaksottaminen
Sensomotorinen jaksottaminen on prosessi, jossa kehossa oleva jännitys laukeaa. Jaksottaminen ilmenee usein kehossa alhaalta ylöspäin tai ylhäältä alaspäin liikkuvana tuntemuksena, tai tunteena, joka ensin voimistuu ja heikkenee sitten hiljalleen. Jaksottaminen on dominoefektin kaltainen kokemus: prosessin alettua jännitys etenee kehossa jaksottaisesti. Vatsassa tuntuva jännitys saattaa siirtyä ylävartaloon ja tuntua kireyden tunteena rinnassa tai painona käsivarsissa.
Kehon sisäiset mallit sekä kuvaavat että ylläpitävät kehon sisäistä tilaa – Pat Ogden
Jaksottamisen jatkuessa saatat myös tuntea sykkivän tunteen kurkussasi tai kireyttä päässä tai ohimoilla. Kun jännitys alkaa poistumaan kehosta, esiintyy usein käsien tai jalkojen vapinaa.
Jaksottamisen aikana jännitys voi kulkea kehon läpi monella tapaa: jännitys voi poistua päälaen, jalkapohjien, sormenpäiden tai käsien kautta. Joskus tämä tapahtuu sekunneissa, toisilla se vie muutaman minuutin.
Jaksottaminen aiheuttaa usein myös toisenlaisia vapauttavia tuntemuksia: saatat purskahtaa itkuun, kun päästät irti sisälläsi pitämistä tunteista ja surusta. Kun hengität syvään, saatat huomata hengittämisen olevan helpompaa tai voit kokea kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Asiakkaat kertovat usein tuntevansa olonsa kevyemmäksi, kun jaksottaminen on auttanut kehoa käymään läpi tunteikkaan tapahtuman tai kokemuksen.
10) Rajojen asettaminen
Rajat ovat merkittävä osa toipumisprosessia. Kun tarkastelet rajoja somaattisesta näkökulmasta, huomaat millaisia verbaalisia ja ei-verbaalisia rajoja luontaisesti asetat. Terapiaistunnon aikana voimme harjoitella sanomaan ”kyllä”, ”ei”, ”lopeta” tai ”selvä”. Samalla aistit, millaista on ilmaista rajoja paitsi puheen myös liikkeen ja ei-verbaalisten vihjeiden avulla. Rajojen asettaminen on yksi varmimmista tavoista kokea turvallisuudentunnetta omassa kehossa ja arkisessa vuorovaikutuksessa.
Somaattinen tietoisuutesi tässä hetkessä
Kun luet tätä tekstiä, pyri huomioimaan, miltä mielen ja kehon toipumisesta lukeminen tuntuu. Pohdi, onko sinulla tunteita, tilanteita tai arkoja kohtia, jotka vaativat huomiotasi. Voit myös miettiä niitä voimavaroja, joita sinulla jo on tai joita haluaisit tunnistaa.
Elämää somaattisesti tiedostaen
Pohdi hetki sitä, kuka olet, miltä ympäristösi tuntuu sekä miten vastaanotat ja käsittelet tekstin antamaa tietoa.
Jos kiinnostuit somaattisesta terapiasta, kannattaa etsiä lisää tietoa Somatic Experiencing® -menetelmästä, somaattisista interventioista ja kiintymyssuhteisiin keskittyvästä sensomotorisesta psykoterapiasta.
Kuvitus: Canva
Tutustu muihin käännösartikkeleihimme täällä.
