Nimimerkki ”Minuhe” kirjoittaa dissosiaatiostaan vertauskuvallisesti:
Norppamaisesta elämästäni
Pysykää pinnalla vain. Minä olen upoksissa. Pinnan alla.
Näinkin voi elää, vaikka se on hankalaa.
Voitte toki välillä kurkata pinnan alle, mutta älkää tulko tänne. Täällä ei ole hyvä. On paha. On huono.
Elän veden syvyyksissä. Näen vain muutaman metrin eteeni. Välillä käyn hetken vetämässä keuhkoni täyteen ilmaa veden pinnalla. Silloin näen vilahdukselta teidät.
Te pinnan päällä olijat näette horisontin. Tunnette sateen ihollanne ja auringonpaisteen lämmön. Koette kaiken sen mitä pinnan päällinen maailma käsittää. Pystytte vetämään keuhkoihinne ilmaa koska tahansa.
Toisinaan minäkin paistattelen päivää luodolla. Tunnen kulloisenkin säätyypin ihollani. Haistelen ilman tuoksuja. Katselen. Näen horisonttiin asti. Taivaan. Ja auringon. Ja pilvet.
Silloin on hyvä. Silloin riittää. Kun riittää niin ei voi olla paremmin.
Koetaan toisemme jälleen, pinnalla. Toivottavasti vielä monta kertaa.
– ”Minuhe”
Photo by Gilbert Cayamo from Pexels
Photo of Saimaa ringed seal: Jouni Koskela, CC BY-SA 4.0 / Edited from original
