Lapsuuden haitalliset ja positiiviset kokemukset

Lapsuuden haitalliset kokemukset (ACE) ja positiiviset kokemukset (PCE) muokkaavat merkittävästi aikuisiän hyvinvointia. Lue, kuinka lapsuuden kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin!...
28 kesäkuun, 2024

Lapsuuden haitalliset ja positiiviset kokemukset (ACE ja PCE)

Kun me Disso ry:ssä puhumme traumasta, yksi oleellinen traumaan liittyvä käsite on ACE (adverse childhood experiences) eli lapsuuden haitalliset kokemukset. ACE-kokemukset ovat sellaisia lapsuudessa tapahtuvia tapahtumia, jotka vaikuttavat vahingollisesti lapsen kehitykseen. ACE-kokemuksia ovat esimerkiksi emotionaalinen kaltoinkohtelu ja vaille jääminen, väkivallan kokeminen tai näkeminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, perheen sisäiset haasteet ja fyysisten tarpeiden laiminlyönti. Perheen sisällä koetut lapsuuden haitalliset kokemukset ovat usein erityisen vahingollisia – etenkin jos lapsi ei voi luottaa vanhempiensa tarjoamaan turvaan.

Monet hyvinvointia käsittelevät tutkimukset osoittavat selvästi, että lapsuuden ajan vahingollisten tapahtumien määrän lisääntyessä myös aikuisiän ongelmat (kuten vaikea ylipaino, masennus, itsemurha-alttius ja päihteiden väärinkäyttö) lisääntyvät. Lisäksi riski sairastua autoimmuunisairauksiin ja sydänsairauksiin kasvaa, eikä tätä ilmiötä voida selittää huonoilla elintavoilla, etnisellä taustalla tai sosioekonomisella asemalla.

ACE:n pitkäaikaisia vaikutuksia ovat:

  • Loukkaantuminen (traumaattiset aivovauriot, palovammat, murtumat)
  • Mielenterveys (masennus, ahdistus, itsemurhat, PTSD)
  • Äitiysterveys (ei-toivotut raskaudet, komplikaatiot raskauden aikana, sikiökuolemat)
  • Infektiosairaudet (HIV, sukupuolitaudit)
  • Krooniset sairaudet (syöpä, diabetes)
  • Riskikäyttäytyminen (alkoholi- ja huumeriippuvuus, väkivalta, riskiseksi)
  • Mahdollisuudet (koulutus, työ, tulot)

Lapsuuden haitalliset ja positiiviset kokemukset: lapsi istuu lattialla selin kameraan nalle vieressään.

ACE-kokemuksista puhuttaessa on tärkeää huomioida myös PCE-kokemukset (positive childhood experiences) eli lapsuuden positiiviset kokemukset. PCE-kokemukset kuten turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin, ystävyyssuhteet, koulumenestys ja harrastukset, voivat edistää lapsen hyvinvointia ja suojata lasta haitallisilta kokemuksilta. ACE-kokemusten tavalla myös PCE-kokemukset vaikuttavat ihmisen myöhempään elämään edistämällä hyvinvointia myös aikuisuudessa. Kati Sarvelan sanoin: positiiviset lapsuuden kokemukset ikään kuin sulattavat lapsuuden haitallisia kokemuksia.

Positiiviset lapsuuden kokemukset suojelevat mielenterveyttä

Mitä enemmän PCE-kokemuksia lapsella on, sitä vähemmän hän raportoi mielenterveyden ongelmia aikuisena ACE-pisteistä riippumatta. Yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että:

  • 0-2 PCE-pistettä: 48,2 % raportoi mielenterveyden ongelmia
  • 3-5 PCE-pistettä: 25 % raportoi mielenterveyden ongelmia
  • 6-7 PCE-pistettä: 12,6 % raportoi mielenterveyden ongelmia.

Nykyisin puhutaan myös PACE-tietoisuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että ymmärretään sekä haitallisten että positiivisten lapsuuden kokemusten vaikutukset ihmisen elämään. Lyhyesti ja ytimekkäästi: ACE + PCE = PACE-tietoisuus. Muistetaan siis, että vaikka lapsuuden haitalliset kokemukset vaikuttavat negatiivisesti lapsen hyvinvointiin ja aivojen kehitykseen, niin vastapainoksi lapsuuden positiiviset kokemukset ravitsevat!

Kaksi aikuista ja kolme lasta juoksevat niityllä kohti aurinkoa käsikädessä.

Miksi PACE-tietoisuus on tärkeää?

Traumainformoidun työskentelyn tavoitteena on luoda ympäristö, jossa ihmiset voivat saada mahdollisimman paljon korjaavia kokemuksia. Näitä kokemuksia on mahdollista saada myös aikuisena. Onki erittäin tärkeää, että löydämme yhteisen tahtotilan systeemiseen kulttuurimuutokseen. Nykyinen järjestelmämme ei pohjaudu monitieteellisyyteen ja systeemiälykkyyteen, vaan poliittiseen ideologiaan, joka suhtautuu laimeasti lasten ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Meidän täytyy siirtyä tulipalojen sammuttelukulttuurista kohti tervettä, hyvinvointia edistävää ympäristöä. Emme voi enää jatkaa perheiden ja lasten laiminlyöntiä. Hyvinvoinnin ja terveyden kestävyysvaje voidaan korjata luomalla osallisuutta, oikeudenmukaisempia palveluita ja terveitä rakenteita.

On tärkeää luoda suotuisia toipumisympäristöjä kaikille. Vaikuttaa siltä, että erityisesti ne, joilla on paljon valtaa ja etuoikeuksia, pitävät näitä tavoitteita joskus uhkaavina. Valitettavasti tämä vastustus voi estää tai tukahduttaa muutospyrkimykset sekä altistaa yhteisöt ja yksilöt uudelleentraumatisoitumiselle ja monille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin uhille.

 

Lähteet:
Centers for Disease Control and Prevention. (6.4.2021). About the CDC-Kaiser ACE Study.
Sarvela, K. (i.a.). Selviytymisvasteessa elämisestä ja sen seurauksista. Iloa Ja Toivoa. Saatavilla 24.6.2024.
Sarvela, K. (2.3.2024). Video 35. ACE- ja PCE-tutkimusperinteet. Yhteinen kieli – Traumainformoitukulttuuri [Video]. YouTube.
Sarvela, K. (3.3.2024). Video 36. Miksi PACE-tietoisuus on tärkeää? Yhteinen kieli – Traumainformoitu kulttuuri [Video]. YouTube.

 

Lisää kirjoituksia toipumisen tueksi

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö vertaisuudesta tutki ja kehitti vertaistuen muotoja vakavasti traumatisoituneille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaiset vertaistukimuodot sopivat parhaiten kohderyhmälle sekä mikä vertaisuudessa auttaa kohderyhmää. Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:lle toteutetussa opinnäytetyössä oli kaksi kantavaa teemaa:
Yhdistyksen vertaistoimintojen kehittäminen uuden vertaistukiryhmän pilotoinnin avulla. Vertaisuuden hyötyjen tutkiminen teorian sekä pilottiryhmästä saatujen tulosten perusteella.

lue lisää
Hyvinvoinnin eriytyminen

Hyvinvoinnin eriytyminen

Traumatisoituminen voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle monella tapaa. Jos traumatisoitumista tai dissosiaatiohäiriötä ei tunnisteta, hoito ei välttämättä ole riittävän tehokasta tai oikeanlaista ja se voi vaarantaa opiskelu- tai työkyvyn. Työkyvyn menetys voi johtaa syrjäytymiseen tai taloudellisiin ongelmiin. … Yleinen traumatietoisuus sote-alalla voisi nopeuttaa oikean diagnoosin saamista ja auttaa ehkäisemään oireiden pahenemista tai niiden ylisukupolvisuutta.

lue lisää
Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen vaarallinen.

Alanampa-Kantanen toivoo, että häiriöstä puhuttaisiin myönteisemmin, myös siitä kärsiviä varten.

– Jos olet saanut diagnoosin, vaikka kaikki olisi nyt kamalaa ja sekaisin, oikealla tuella asiat voivat muuttua. Se vaatii myös, että itsekin osallistut ja avaat itsesi muille, hän muistuttaa.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry