Lapsuuden haitalliset ja positiiviset kokemukset (ACE ja PCE)
Kun me Disso ry:ssä puhumme traumasta, yksi oleellinen traumaan liittyvä käsite on ACE (adverse childhood experiences) eli lapsuuden haitalliset kokemukset. ACE-kokemukset ovat sellaisia lapsuudessa tapahtuvia tapahtumia, jotka vaikuttavat vahingollisesti lapsen kehitykseen. ACE-kokemuksia ovat esimerkiksi emotionaalinen kaltoinkohtelu ja vaille jääminen, väkivallan kokeminen tai näkeminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, perheen sisäiset haasteet ja fyysisten tarpeiden laiminlyönti. Perheen sisällä koetut lapsuuden haitalliset kokemukset ovat usein erityisen vahingollisia – etenkin jos lapsi ei voi luottaa vanhempiensa tarjoamaan turvaan.
Monet hyvinvointia käsittelevät tutkimukset osoittavat selvästi, että lapsuuden ajan vahingollisten tapahtumien määrän lisääntyessä myös aikuisiän ongelmat (kuten vaikea ylipaino, masennus, itsemurha-alttius ja päihteiden väärinkäyttö) lisääntyvät. Lisäksi riski sairastua autoimmuunisairauksiin ja sydänsairauksiin kasvaa, eikä tätä ilmiötä voida selittää huonoilla elintavoilla, etnisellä taustalla tai sosioekonomisella asemalla.
ACE:n pitkäaikaisia vaikutuksia ovat:
- Loukkaantuminen (traumaattiset aivovauriot, palovammat, murtumat)
- Mielenterveys (masennus, ahdistus, itsemurhat, PTSD)
- Äitiysterveys (ei-toivotut raskaudet, komplikaatiot raskauden aikana, sikiökuolemat)
- Infektiosairaudet (HIV, sukupuolitaudit)
- Krooniset sairaudet (syöpä, diabetes)
- Riskikäyttäytyminen (alkoholi- ja huumeriippuvuus, väkivalta, riskiseksi)
- Mahdollisuudet (koulutus, työ, tulot)
ACE-kokemuksista puhuttaessa on tärkeää huomioida myös PCE-kokemukset (positive childhood experiences) eli lapsuuden positiiviset kokemukset. PCE-kokemukset kuten turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin, ystävyyssuhteet, koulumenestys ja harrastukset, voivat edistää lapsen hyvinvointia ja suojata lasta haitallisilta kokemuksilta. ACE-kokemusten tavalla myös PCE-kokemukset vaikuttavat ihmisen myöhempään elämään edistämällä hyvinvointia myös aikuisuudessa. Kati Sarvelan sanoin: positiiviset lapsuuden kokemukset ikään kuin sulattavat lapsuuden haitallisia kokemuksia.
Positiiviset lapsuuden kokemukset suojelevat mielenterveyttä
Mitä enemmän PCE-kokemuksia lapsella on, sitä vähemmän hän raportoi mielenterveyden ongelmia aikuisena ACE-pisteistä riippumatta. Yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että:
- 0-2 PCE-pistettä: 48,2 % raportoi mielenterveyden ongelmia
- 3-5 PCE-pistettä: 25 % raportoi mielenterveyden ongelmia
- 6-7 PCE-pistettä: 12,6 % raportoi mielenterveyden ongelmia.
Nykyisin puhutaan myös PACE-tietoisuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että ymmärretään sekä haitallisten että positiivisten lapsuuden kokemusten vaikutukset ihmisen elämään. Lyhyesti ja ytimekkäästi: ACE + PCE = PACE-tietoisuus. Muistetaan siis, että vaikka lapsuuden haitalliset kokemukset vaikuttavat negatiivisesti lapsen hyvinvointiin ja aivojen kehitykseen, niin vastapainoksi lapsuuden positiiviset kokemukset ravitsevat!
Miksi PACE-tietoisuus on tärkeää?
Traumainformoidun työskentelyn tavoitteena on luoda ympäristö, jossa ihmiset voivat saada mahdollisimman paljon korjaavia kokemuksia. Näitä kokemuksia on mahdollista saada myös aikuisena. Onki erittäin tärkeää, että löydämme yhteisen tahtotilan systeemiseen kulttuurimuutokseen. Nykyinen järjestelmämme ei pohjaudu monitieteellisyyteen ja systeemiälykkyyteen, vaan poliittiseen ideologiaan, joka suhtautuu laimeasti lasten ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin. Meidän täytyy siirtyä tulipalojen sammuttelukulttuurista kohti tervettä, hyvinvointia edistävää ympäristöä. Emme voi enää jatkaa perheiden ja lasten laiminlyöntiä. Hyvinvoinnin ja terveyden kestävyysvaje voidaan korjata luomalla osallisuutta, oikeudenmukaisempia palveluita ja terveitä rakenteita.
On tärkeää luoda suotuisia toipumisympäristöjä kaikille. Vaikuttaa siltä, että erityisesti ne, joilla on paljon valtaa ja etuoikeuksia, pitävät näitä tavoitteita joskus uhkaavina. Valitettavasti tämä vastustus voi estää tai tukahduttaa muutospyrkimykset sekä altistaa yhteisöt ja yksilöt uudelleentraumatisoitumiselle ja monille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin uhille.
Lähteet:
Centers for Disease Control and Prevention. (6.4.2021). About the CDC-Kaiser ACE Study.
Sarvela, K. (i.a.). Selviytymisvasteessa elämisestä ja sen seurauksista. Iloa Ja Toivoa. Saatavilla 24.6.2024.
Sarvela, K. (2.3.2024). Video 35. ACE- ja PCE-tutkimusperinteet. Yhteinen kieli – Traumainformoitukulttuuri [Video]. YouTube.
Sarvela, K. (3.3.2024). Video 36. Miksi PACE-tietoisuus on tärkeää? Yhteinen kieli – Traumainformoitu kulttuuri [Video]. YouTube.
