Keho ei tiedä, onko esimerkiksi pelkotila aitoa vai ajatusta: jos pelkäät kotisohvalla maailmanloppua, ei kehosi tiedä, että maailmanloppu ei ole tällä hetkellä tapahtumassa – kehosi vain reagoi siihen ajatukseen voimakkaasti. Ja kun tunnet maailmanlopun ahdistusta, stressiä ja pelkoa, silloin kehosi on stressitilassa, mikä vaikeuttaa nukkumista, palautumista yms.
Autonomisen hermoston kautta tapahtuva rentoutuminen auttaa tilanteissa, joissa ahdistaa, jännittää, stressaa tai pelottaa. Ja oikeastaan missä vain tunteissa, joista haluaisi hieman rentoutusta. Rentoutus toimii myös iltaisin nukkumaan mennessä tai yöllä herätessä. Kehon stressireaktiolla on paljon negatiivisia vaikutuksia, ja rentoutusharjoituksilla voimme lieventää reaktiota kehossa ja saada erittäin hyviä vaikutuksia. Ensin selvitys mistä on kyse: Autonominen hermosto on se hallitsematon osa meissä, eli esimerkiksi sydänlihaksen toiminta, verenpaineen säätely jne. ovat sen hommia. Autonomiseen hermostoon kuuluu kaksi osaa, parasympaattinen ja sympaattinen hermosto. Parasympaattinen hermosto säätelee rauhasten, verenkiertoelinten, ruuansulatuselimistön ja kuonanpoistoelinten toimintoja lisäämällä tai vähentämällä niiden verenkiertoa. Aktiivisimmin se toimii unessa. Sympaattinen hermosto on toinen autonomiseen hermostoon kuuluva osa. Parasympaattinen ja sympaattinen hermosto toimivat yhdessä. Stressitilanteessa niiden tasapaino järkkyy, jolloin niihin elimiin, joihin koko autonominen hermosto vaikuttaa, voi tulla toiminnallisia oireita. Kun stressissä sympaattinen hermosto vilkastuu, voivat nukkuminen ja palautuminen vaikeutua, puolustuskyky madaltuu ja voi tulla sairaaksi paljon herkemmin. Stressiä keholle ovat myös ahdistus, pelko ja muut kuormittavat tunteet. Hengitys on ainoa keino, jolla voimme tahdonalaisesti vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan. Hengittäessämme teemme töitä pallealihaksella, ja se on ihmisen ainoa elin, joka oikeasti vaikuttaa autonomiseen hermostoon.
Pallean voi aktivoida siten, että istut (seisot tai makaat) ja laitat toisen käden rintalastan päälle ja toisen alemmas pallean päälle (noin navan yläpuolella) ja keskityt siihen että vain alempi käsi liikkuu ylös ja alas hengityksen tahdissa. Ylempi käsi ei liiku silloin ollenkaan. Tämä on siis pallea jolla nyt hengität. Tämä toimii muuten myös todella hyvänä mindfulness-harjoituksena sillä keskityt vain tähän asiaan!
Tämän jälkeen voitkin aloittaa rentoutushengityksen. Hengitä ensin palleahengityksellä sisään nenän kautta noin 3–5 sekuntia, pidätä hengitystä muutama sekunti ja puhalla suun kautta ulos piiiiiiiiitttkääääääääään, noin kymmenen sekuntia. Toista. Tee tätä harjoitusta ainakin muutama minuutti päivässä. Voit lisätä hengityksen ja pidätyksen pituuksia, kun ”taitoa” karttuu. Älä kuitenkaan pidätä pyörtymiseen saakka…
Ja sitten vain nautit lopputuloksista!
Jonna Tähtinen
