Kompleksinen trauma: 12 periaatetta traumasta toipumiseen kehollisen kokemuksen avulla

Traumaattisia tapahtumia sattuu monenlaisissa tilanteissa. Traumaattiset tapahtumat voivat järkyttää, musertaa ja lamauttaa äkisti, ja niistä voi aiheutua elinikäisiä psykologisia ja…...

Alkuperäinen englanninkielinen teksti: Complex Trauma: 12 basic concepts of somatic experiencing in healing Trauma, Nicole Chew-Helbig, 03/2019 (linkki). Kuvat xxx. Käännös: Itä-Suomen yliopiston englannin kielen ja kääntämisen opiskelijat Niko Kiiski ja Veera Suominen.  

Traumaattisia tapahtumia sattuu monenlaisissa tilanteissa. Traumaattiset tapahtumat voivat järkyttää, musertaa ja lamauttaa äkisti, ja niistä voi aiheutua elinikäisiä psykologisia ja fysiologisia traumaoireita.

Traumakokemuksille altistuminen vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti. Pähkinänkuoressa traumaoireet syntyvät, koska hermosto käsittelee menneisyyden traumakokemusta kuin se olisi edelleen vallitseva vaaratilanne. Trauman vuoksi harmittomat tilanteet voivat laukaista ahdistuksen tunteita. 

Kaiken kasvatuksen tärkein tehtävä on tehdä hermostostamme liittolainen vihollisen sijaan.
William James (1914, Habit) 

Koska vaaran ja ahdistuksen kokemukset ovat trauman olennaisia osia, traumasta toipuminen psykoterapian avulla vaatii paljon uskoa ja luottamusta.  Potilaan on tärkeää voida uskoa siihen, että traumakokemuksen aiheuttamasta kärsimyksestä voi parantua. Toimiva hoitosuhde psykoterapeutin kanssa perustuu luottamukseen. On myös tärkeää uskoa, että lopputuloksesta huolimatta traumatyö on tekemisen arvoista.

Tämä artikkeli perustuu Peter Levinen vuonna 1997 julkaistuun inspiroivaan kirjaan. Oma lähestymistapani trauman hoitoon on muodostunut mm. Levinen työn pohjalta.

Traumatyössä on tärkeää hidastaa tahtia

Traumatyötä tehdessä on välttämätöntä hidastaa tahtia. Traumaattiset tapahtumat ja niiden aiheuttamat traumalaukaisijat tapahtuvat silmänräpäyksessä, usein tiedostamatta. Trauman hoidossa aistimuksia, tunteita ja ajatuksia tulee käsitellä hitaasti terapeutin opastuksella.

Monet traumapotilaat ovat turhautuneita oireisiinsa ja haluavat päästä niistä nopeasti eroon. On kuitenkin hyvä muistaa, että hidas tahti on turvallisempi ja tehokkaampi tie parantumiseen. 

Traumalaukaisijat aktivoituvat tiedostamatta. Tahdin hidastaminen terapian aikana tekee tunteet ja ajatukset tiedostettaviksi. Tiedostamalla potilas voi käsitellä kokemuksiaan ja saada hermostonsa hallintaan. 

Traumatyön 12 perustetta

Levinen kirjan mukaan traumatyö ja kehollinen kokeminen koostuu 12 perusteesta. Joillekin potilaille näihin käsitteisiin tutustuminen on hyödyllistä. Itse käytän niitä, koska niiden avulla voi seurata prosessin ja toipumisen edistymistä tehokkaasti.

1. Lamaantunut olo. Musertavan traumaattisen tapahtuman aikana shokki saa kehon jäykistymään. Lihakset kiristyvät. Keho voi jähmettyä pitkäksi aikaa. Energia ei vapaudu kehosta. Jokainen potilas kokee lamaannusta omalla tavallaan. Terapiaistunnoissa jokaisen oireet ovat yksilöllisiä.

2. Avuttomuuden ja lannistumisen tunteet. Traumaattisen tapahtuman aikana ihminen tuntee olevansa musertunut ja ansassa. Tämä aiheuttaa hyvin vahvan tunteen siitä, ettei pääse ikinä pakoon. Ihminen tuntee olonsa täysin avuttomaksi. Traumaattisen tapahtuman jälkeen tämä lannistumisen tunne jää traumatisoituneen ihmisen kehoon. Kehomuiston takia ihmisistä voi tulla työkyvyttömiä, tai päivittäisistä askareista suoriutuminen tai leikkiminen voi olla mahdotonta. On hyvä tunnistaa, kun itsestä tuntuu tältä. Ei tarvitse pelätä tai syyttää itseään, koska ei pysty toimimaan yhteiskunnan odotusten mukaisesti.

3. Tiedostava tarkastelu. Tämä tarkoittaa sisäisen maiseman, tunteiden, aistimusten ja ajatusten keskittynyttä havainnointia. Traumakokemukseen ei uppouduta eikä siitä irtauduta, vaan sitä tarkastellaan ja tarkkaillaan läheltä. Liikutaan turvallisen ja epämukavan tilan välillä.

4. Ääripäiden välillä liikkuminen (ns. pendulaatiotekniikka). Pendulaatiotekniikalla opetellaan hyväksyntää liikkumalla tunnetilojen välillä esteettä. Annetaan tunnetilan laajeta ja supistua. Ajatellaan muistoihin liittyviä tunteita hetki ja palataan sitten takaisin nykyisyyteen. Tunnetaan ahdistusta, annetaan tunteen mennä ohi, pidetään taukoa ja rauhoitutaan hengittämällä hitaasti.

5. Voimavarojen tunnistaminen. Voimavarojen tunnistamisessa pyritään tietoisesti kartoittamaan omassa elämässä arvokkaaksi koettuja asioita. Erilaisia voimavaroja ovat muun muassa ihmissuhteet, materiaalinen omaisuus, työ, mielenkiinnon kohteet, harrastukset, kutsumus tai usko. Voimavarat lisäävät vakautta elämään riippumatta siitä, kuinka isoja tai pieniä ne ovat.

6. Jännityksen erottaminen pelon ja trauman tunteista. Varaa itsellesi aikaa oman voinnin tarkkailuun, ja opettele tietoisesti erottamaan pelko ja myönteinen jännitys (mukava yllätys, työhaastattelun tai esiintymisen jännittäminen, myönteisistä tapahtumista innostuminen, perhoset vatsassa). Käytä aikaa myös nykyhetkessä esiintyvän todellisen, pelottavan ärsykkeen ja traumaattisesta muistosta heräävän pelon erottamiseen.

7. Maadoittaminen ja keskittyminen. Maadoittuessa ja keskittyessä ihminen tiedostaa oman kehon painon maata vasten. Painovoima on apuri, joka auttaa kehoa lepäämään ja keskittymään. Maadoitusharjoitus toteutetaan yleensä istumalla mukavasti tuolilla ja painamalla molemmat jalat tiiviisti lattiaa vasten. Harjoitus voidaan tehdä myös makaamalla lattialla ja keskittymällä tuntemaan oma paino lattiaa vasten. Pelon ja paniikin tunteet voivat saada meidät menettämään tietoisuutemme nykyhetkestä ja tilanteesta, jossa olemme. Ikään kuin maa häviäisi jalkojemme alta. Tunnemme olomme turvallisemmaksi, kun olemme tietoisia ympäristöstämme.

8. Vahvuudet ja resilienssi. Emotionaalisen, älyllisen ja fyysisen vahvuuden rakentaminen missä tahansa muodossa lisää omaa toimijuutta. Psykoterapiassa käyminen auttaa lievittämään traumaoireiden vallitsevuutta eri keinoin. Näitä ovat emotionaalisen vahvuuden rakentaminen, älyllisen vahvuuden rakentaminen uuden oppimisen ja opiskelun kautta, sekä fyysisen vahvuuden lisääminen lihaskuntoa kohottavien harjoitusten avulla.

9. Luonnollisen aggression palauttaminen. Hae tukea pätevältä terapeutilta tai ymmärtävältä ystävältä, joka pystyy kuuntelemaan traumakokemuksiin liittyviä suuttumuksen ja vihan tunteita. Traumaattinen tapahtuma saa uhrinsa tuntemaan itsensä avuttomaksi ja loukkuun jääneeksi, eikä tämä kykene siirtymään tapahtuneesta eteenpäin. Lukkojen taakse jääneen luonnollisen aggression hyväksyminen nollaa hermoston. Suuttumuksen ilmaiseminen vapauttaa aggressiivista energiaa ja palauttaa vagus- eli kiertäjähermon toiminnan. Tuloksena on helpotuksen tunne kehossa.

10. Juokseminen. Luonnollisen aggression palauttamisessa käytetyt perustelut pätevät myös tässä. Kehon täytyy vapautua ansaan joutumisen tunteesta juoksemalla. Juoksemisen tunteen voi kokea terapiaistunnossa. Mindfulness-harjoitusten kautta voi myös jäljitellä juoksemisen tunnetta, kuten kuvitella itsensä juoksemassa turvalliseen paikkaan joka kerta, kun tuntee olonsa loukkuun jääneeksi. Voit jopa liikuttaa käsiä ja jalkoja nopeasti istuessasi harjoituksen aikana. On tärkeää muistaa, että traumaattisesta tilanteesta pois juokseminen on myönteistä toimintaa.

11. Orientaatio. Eri tilanteissa on hyvä käyttää aikaa siihen, että orientoituu kaikessa rauhassa.  Tämä parantaa taitoja olla läsnä nykyhetkessä. Orientaatio, maadoittaminen ja keskittyminen parantavat psyykkistä tasapainoa.

12. Itsesäätelyn toteutuminen. Tunteiden kanssa työskentelevän psykoterapeutin tukemana ihminen oppii kokemaan tunteiden, energioiden ja havaintojen täyden kirjon. Traumakokemukset saavat aistimme sulkeutumaan, jolloin emme pysty toteuttamaan normaaleja itsesäätelyn keinoja. Itsesäätelyn keinojen avulla vapautuu energiaa ja keho rauhoittuu. 

Trauman parissa työskentelevät psykoterapeutit tietävät, että trauma lukkiutuu kehoon. Asiakkaan kehollisten kokemusten tiedostaminen ja niistä keskusteleminen on välttämätöntä psykoterapeutin työlle. Tämän mahdollistaa  vakiintunut ja luottamuksellinen suhde asiakkaan ja terapeutin välillä.

Hae ammattiapua, jos sinä tai läheisesi kärsitte traumaan liittyvistä oireista. Avun hakeminen on turvallisempi tapa toipua kuin oireiden jättäminen huomiotta tai niiden hoitaminen ilman ammattilaisen apua.

Kirjallisuus:

Levine, P. A. (2008). Kun tiikeri herää: trauma ja toipuminen. (Engl. alkuteos 1997: Waking the tiger: Healing trauma: The innate capacity to transform overwhelming experiences.) Suom. Immo Pekkarinen. Traumaterapiakeskus.

Lisätietoa kirjoittajasta

Nicole Chew-Helbig on sertifioitu Gestalt-psykoterapeutti, joka työskentelee Singaporessa. Hänellä on filosofian tohtorin tutkinto psykoterapiatieteessä wieniläisestä Sigmund Freudin yliopistosta.

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Ajatuksia vertaisuudesta ”Se on jonkinlainen turvasatama ja yhteisö”-opinnäytetyön pohjalta

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijan opinnäytetyö vertaisuudesta tutki ja kehitti vertaistuen muotoja vakavasti traumatisoituneille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaiset vertaistukimuodot sopivat parhaiten kohderyhmälle sekä mikä vertaisuudessa auttaa kohderyhmää. Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:lle toteutetussa opinnäytetyössä oli kaksi kantavaa teemaa:
Yhdistyksen vertaistoimintojen kehittäminen uuden vertaistukiryhmän pilotoinnin avulla. Vertaisuuden hyötyjen tutkiminen teorian sekä pilottiryhmästä saatujen tulosten perusteella.

lue lisää
Hyvinvoinnin eriytyminen

Hyvinvoinnin eriytyminen

Traumatisoituminen voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle monella tapaa. Jos traumatisoitumista tai dissosiaatiohäiriötä ei tunnisteta, hoito ei välttämättä ole riittävän tehokasta tai oikeanlaista ja se voi vaarantaa opiskelu- tai työkyvyn. Työkyvyn menetys voi johtaa syrjäytymiseen tai taloudellisiin ongelmiin. … Yleinen traumatietoisuus sote-alalla voisi nopeuttaa oikean diagnoosin saamista ja auttaa ehkäisemään oireiden pahenemista tai niiden ylisukupolvisuutta.

lue lisää
Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen vaarallinen.

Alanampa-Kantanen toivoo, että häiriöstä puhuttaisiin myönteisemmin, myös siitä kärsiviä varten.

– Jos olet saanut diagnoosin, vaikka kaikki olisi nyt kamalaa ja sekaisin, oikealla tuella asiat voivat muuttua. Se vaatii myös, että itsekin osallistut ja avaat itsesi muille, hän muistuttaa.

lue lisää
Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Danan mielestä meidän tulisi tarkastella koskettamisen tabua uudessa valossa. Hän on hyödyntänyt kosketusta omassa terapiatyössään jo useamman vuoden ajan Stephen Porgesin polyvagaaliteorian ohjaamana. Hänen mukaansa fyysinen kontakti voi olla perustavalla tavalla parantava kokemus, kun sitä käytetään tietoisesti, sensitiivisesti, kunnioittavasti ja yhdessä sovitusti.

lue lisää
Irene Lyon – Orientaatio

Irene Lyon – Orientaatio

Orientaatio (orienting) on yksi tärkeimmistä käsitteistä trauman somaattisissa hoitomuodoissa.. Videolla trauman somaattiseen hoitoon erikoistunut valmentaja Irene Lyon (MSc; tieteen maisteri, terveystiede) kertoo tiivistetysti orientaation merkityksestä toipumisessa.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry