Hyvinvoinnin eriytyminen

Traumatisoituminen voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle monella tapaa. Jos traumatisoitumista tai dissosiaatiohäiriötä ei tunnisteta, hoito ei välttämättä ole riittävän tehokasta tai…...
Image by teeveesee on Pixabay

Sofia kirjoittaa hyvinvoinnin eriytymisestä, jolle traumatisoituminen voi altistaa. Me kaikki voimme tukea traumatietoisuuden yleistymistä jakamalla aiheesta tietoa esim. somessa tai lähipiirissämme.

Traumatisoituminen voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle monella tapaa. Jos traumatisoitumista tai dissosiaatiohäiriötä ei tunnisteta, hoito ei välttämättä ole riittävän tehokasta tai oikeanlaista ja se voi vaarantaa opiskelu- tai työkyvyn. Työkyvyn menetys voi johtaa syrjäytymiseen tai taloudellisiin ongelmiin. Traumat voivat aiheuttaa haasteita parisuhteeseen ja vanhemmuuteen – tiedetään, että hoitamattomat traumat saattavat siirtyä sukupolvelta toiselle. 

 

Traumatisoitunut ei välttämättä osaa tunnistaa ja kuvata kokemuksiaan tarkasti, eikä voimavaroja aina ole avun etsimiseen. Siksi olisi tärkeää, että terveys- ja hyvinvointialan työntekijät osaisivat tunnistaa traumaan ja dissosiaatiohäiriöön liittyviä piirteitä ja tukea avuntarvitsijoita mahdollisimman hyvin. Valitettavasti on kuitenkin paljon tapauksia, joissa toimivan avun (yleensä traumaterapian) saamiseen on kulunut vuosia tai vuosikymmeniä oireilun alkamisesta. Voi olla vain tuurista kiinni tunnistaako psykiatri tai terapeutti traumaa oireilun taustalla. Yleinen traumatietoisuus sote-alalla voisi nopeuttaa oikean diagnoosin saamista ja auttaa ehkäisemään oireiden pahenemista tai niiden ylisukupolvisuutta.

 

Osalla traumatisoituneita on mahdollisuus hakeutua työterveyshuollon kautta tai omalla kustannuksella yksityiselle sektorille hoitoon. Tuolloin vastaanotolle voi päästä hyvinkin nopeasti ja palveluntarjoajan voi valita itse. Kaikilla ei tätä mahdollisuutta kuitenkaan ole, ja alueellisista eroista johtuen palveluntarjoajia voi olla lähettyvillä vain vähän jos lainkaan. Tähän onneksi yleistyvät nettipalvelut ovat tuoneet helpotusta, terapia- tai lääkärikäynnin voi joissain tapauksissa hoitaa videopuheluna. 

 

Me kaikki voimme tukea traumatietoisuuden yleistymistä jakamalla aiheesta tietoa esim. somessa tai lähipiirissämme. Disso ry pyrkii nostamaan esiin kokemusasiantuntijoiden, mielenterveysalan ammattilaisten, tutkijoiden sekä traumatisoituneiden itsensä ja heidän läheistensä tuottamaa sisältöä. Traumasta on mahdollista toipua ja jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa tietoa ja tukea – riippumatta tuloista, asuinpaikasta, ammatista tai perhesuhteista.  

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Kompleksinen trauma: 12 periaatetta traumasta toipumiseen kehollisen kokemuksen avulla

Kompleksinen trauma: 12 periaatetta traumasta toipumiseen kehollisen kokemuksen avulla

Traumaattisia tapahtumia sattuu monenlaisissa tilanteissa. Traumaattiset tapahtumat voivat järkyttää, musertaa ja lamauttaa äkisti, ja niistä voi aiheutua elinikäisiä psykologisia ja fysiologisia traumaoireita.

Koska vaaran ja ahdistuksen kokemukset ovat trauman olennaisia osia, traumasta toipuminen psykoterapian avulla vaatii paljon uskoa ja luottamusta.  Potilaan on tärkeää voida uskoa siihen, että traumakokemuksen aiheuttamasta kärsimyksestä voi parantua. Toimiva hoitosuhde psykoterapeutin kanssa perustuu luottamukseen. On myös tärkeää uskoa, että lopputuloksesta huolimatta traumatyö on tekemisen arvoista.

Tämä artikkeli perustuu Peter Levinen vuonna 1997 julkaistuun inspiroivaan kirjaan. Oma lähestymistapani trauman hoitoon on muodostunut mm. Levinen työn pohjalta.

Traumakokemuksille altistuminen vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti. Pähkinänkuoressa traumaoireet syntyvät, koska hermosto käsittelee menneisyyden traumakokemusta kuin se olisi edelleen vallitseva vaaratilanne. Trauman vuoksi harmittomat tilanteet voivat laukaista ahdistuksen tunteita. 

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry