Kirjoittanut Roland Bal. Suomenkielinen käännös: Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelman opiskelijat Saana Filpus, Nina Vataja ja Iina Vertio.
Original article Child Neglect and Its Repercussions by Roland Bal. Translated to Finnish by students of translation and interpretation in Helsinki University. Published with the permission of the author.
Disso ry:n lisäys: Tämä artikkeli sisältää harjoituksen, jossa huomio ohjataan ajatusmalleihin sekä omaan kehoon ja hengitykseen. Tämä ei välttämättä ole vakavasti traumatisoituneelle helppoa tai tai toipumisen vaiheesta riippuen mahdollistakaan. Kuuntele ja kunnioita omia tuntemuksiasi tähän liittyen. Kuten Roland Bal kirjoittaa: ”Älä epäröi hakea apua tilanteeseesi, jos tuntuu, että tämä harjoitus on liian vaativa itsenäisesti tehtäväksi. Koulutettu terapeutti voi olla avuksi prosessoidessasi lapsuudenajan laiminlyöntikokemuksia.”
Lapsuudenajan laiminlyönti ja sen seuraukset
Lapsuudenajan laiminlyönti ja kaltoinkohtelu liittyvät usein toisiinsa. Laiminlyönnin haitallisuutta korostaa se, että laiminlyönti hallitsee lapsen identiteetin ja minäkuvan kehitystä. Vaikka kaltoinkohdellut lapset ovatkin saaneet osakseen lähinnä negatiivista huomiota, heille on muodostunut jonkinlainen minäkuva ja he kokevat olevansa olemassa yksilöinä. Sitä vastoin vakavan laiminlyönnin seurauksena lapselta saattaa jäädä kokonaan puuttumaan kiintopiste minuuden kehittymiselle.
Aivoissa ja hermostossa rakentuu kiivaasti uusia hermoratoja lapsen kasvaessa. Tätä hermoratojen kasvua edesauttavat ympäristöstä saadut ärsykkeet. Silloin kun aivot eivät saa riittävästi ärsykkeitä, jää hermostollinen kehitys vajaaksi.
Lapsuudenajan kehitys ja kuinka opimme muita seuraamalla
Lapsuuden aikana jokainen meistä opettelee, kuinka maailmassa kuuluu toimia peilaamisen, matkimisen, ja vanhempien asettaman tunnesäätelyn mallin kautta. Kun tunne-elämän perusta on valettu, voi alkaa perehtyä laajemmin omiin mieltymyksen ja inhon kohteisiin. Nämä mieltymykset ohjaavat valintojamme läpi elämän. Jos viettää varhaiset kasvuvuodet ilman vertailukohdetta, jää tunne-elämän perusta kokonaan puuttumaan, mikä on tavallista erityisesti laiminlyöntiä kokeneiden kohdalla.
”Vaikka kaltoinkohdellut lapset ovatkin saaneet osakseen lähinnä negatiivista huomiota, heille on muodostunut jonkinlainen minäkuva ja he kokevat olevansa olemassa yksilöinä.”
Vakavan laiminlyönnin seurauksena ihmisen tarve saada vahvistusta, tulla huomatuksi tai hyväksytyksi elämässä suuntautuu ulospäin muihin ihmisiin. Vahvistuksen hakeminen on keino yrittää täyttää sisällä ammottava aukko, joka on syntynyt lapsuudenajan laiminlyönnin seurauksena. Vahvistuksen hakeminen on siis yritys saada jonkinlaista merkitystä omalle olemassaololle.
Seurauksena on usein syvään juurtunut käytösmalli, jossa ihminen yrittää jatkuvasti miellyttää muita, vaikka saisikin sen seurauksena osakseen lisää hyljeksintää tai joutuisi jopa pahoinpidellyksi. Tämä puolestaan johtaa siihen, että hän kaipaa yhä enemmän huomiota, hyväksyntää ja merkitystä elämäänsä. Tällainen mekanismi, jossa jatkuvasti etsitään vahvistusta ja hyväksyntää ulkopuolelta, voi tehdä ihmisen alttiiksi kaltoinkohtelulle.
Vakava lapsuudenajan laiminlyönti, kompleksinen trauma ja tapoja hoitaa kompleksista PTSD:tä
On selvää, että tällainen kuvaus saa lapsuudenajan laiminlyönnin ja sen aikuisiässä näkyvät seuraukset kuulostamaan hyvin synkiltä. Monille se on kuitenkin todellisuutta, ja he joutuvat elämään monimuotoisen traumaperäisen stressihäiriön, eli kompleksisen PTSD:n kanssa.
Pohditaan seuraavaksi yhdessä, millaisilla keinoilla laiminlyönnistä ja heitteillejätöstä kärsinyt voi helpottaa oloaan. Mietitään myös, voiko tällaisella henkilöllä olla toivoa toipumisen suhteen.
Tehdään harjoitus:
Aloita keskittymällä siihen puoleesi, joka saa sinut miellyttämään muita ja hakemaan hyväksyntää. Huomaatko, miten tämä puoli vaikuttaa energiaasi; kuinka se katkaisee yhteytesi kehoosi ja saa sinut odottamaan toisen reaktiota? Pysy tässä tilassa hetki ilman, että tuomitset itseäsi tai yrität muuttaa tätä puolta. Keskity vain tähän ajatukseen, kiinnitä huomiota ajatusmallin pakonomaisuuteen ja tiedosta, että siitä on tullut vakiintunut toimintatapa. Jatka muita miellyttävän puolesi tutkailua ja huomioi sen herättämät ahdistuneisuuden tunteet. Tämä ahdistuneisuus kumpuaa siitä, että fokuksesi on suuntautunut ulospäin ja siitä, ettet ole yhteydessä kehoosi.
Yritä nyt palauttaa fokuksesi takaisin kehoosi ja keskity hetken aikaa ulos- ja sisäänhengitykseen. Kiinnitä huomiota siihen, miten tämä fokuksen muutos vaikuttaa sinuun. Syvälle juurtuneen ajatusmallin valpas tunnistaminen ja kyseenalaistaminen auttavat sinua luomaan tilaa muutokselle ja helpottavat haitallisesta ajatuskaavasta irtautumista. Aika ja harjoittelu auttavat sinua muutoksen tekemisessä, vaikket sitä heti huomaisikaan.
Kun keskityt kehoosi ja hengittämiseen, opit hallitsemaan ajatusmallin herättämää ahdistusta. Se on ensimmäinen askel kohti muutosta.
Kuinka hallita pakonomaista miellyttämistä ja dissosiaatiota osana lapsuudenajan laiminlyönnin prosessointia
Kun olet keskittynyt hengitykseen muutaman syklin ajan ja se alkaa tuntua luontevalta, voit yrittää tutkia pakonomaista miellyttämistä vielä kerran. Tee se kuitenkin projisoimatta tai yhdistämättä sitä tiettyyn henkilöön tai tilanteeseen elämässäsi. Koeta pysähtyä miellyttämistarpeeseen hetkeksi ja kysy itseltäsi: Mikä perimmäinen tunne aiheuttaa sen, että jatkuvasti käytän energiaani muiden miellyttämiseen? Ja miksi toistuvasti haen huomiota, tunnustusta ja hyväksyntää muilta?
Tämän perimmäisen tunteen identifioiminen onkin avainasemassa trauman prosessoimisessa. Uskaltaessasi tutustua tähän teemaan perinpohjaisesti tulet kohtaamaan sisälläsi olevan kivun ja tyhjyyden, jotka suorasti liittyvät kokemaasi laiminlyöntiin ja hylätyksi tulemiseen.
Etene hitaasti ja varovasti itseäsi kuulostellen, sillä jos sukellat liian syvälle liian nopeasti, saatat hukkua pinnalle nouseviin kivun tunteisiin, mikä voi johtaa dissosiaatioon. Älä siis kiirehdi liikaa! Kun havainnoit miellyttämistarvetta ja huomaat henkisen kivun kasvavan, joudut punnitsemaan, miten paljon käsiteltäväksi nousevaa pystyt sietämään kerralla turvallisesti. Kun saavutat sietokykysi rajan, voit siirtää fokuksesi takaisin hengitykseen, mikä vuorostaan auttaa sinua tunnesäätelyssä. Jos olet ylittänyt sietokykysi ja tunnet olosi yliaktivoituneeksi, voit purkaa tunnetilaa lähtemällä kävelylle. Palaa tähän harjoitukseen, kun olosi on tasoittunut.
Älä epäröi hakea apua tilanteeseesi, jos tuntuu, että tämä harjoitus on liian vaativa itsenäisesti tehtäväksi. Koulutettu terapeutti voi olla avuksi prosessoidessasi lapsuudenajan laiminlyöntikokemuksia.
