Kirje Nuorelle minulle
15.10.2019
Rakas nuori minäni,
lähestyn sinua kaukaa tulevasta. Haluan kertoa, että kaikista vaikeuksistasi huolimatta sinussa on paljon voimaa. Elämässäsi tulee tapahtumaan myös hyviä asioita ja minä tulen tekemään kaikkeni unelmiesi eteen.
SINÄ OLET KOKENUT PALJON PAHAA
On syksy. Olet juuri muuttanut rivitalokolmiosta omakotitaloon perheesi kanssa 12-vuotiaana. Samana syksynä riidat pahenevat.
Kotonasi on kamalia riitoja, joissa pelkäät, että joku läheisesi kuolee. Itse sen sijaan et ole riidoissa mukana, vaan lukittaudut huoneeseesi ja yrität keskittyä muuhun, muuhun, muuhun. Keskityt muuhun niin paljon, että alat dissosioimaan ja unohdat koko riidan tapahtuneen. Samalla kuitenkin muistat kuunnella, tarvitaanko apuasi, vai onko riita niin pieni, että kenellekään ei käy mitään vakavaa.
Tämän seurauksena persoonasi jakautuu, ja tulee vielä aika, kun sen takia et tiedä, kuka olet.
Yläasteen aikana kuulet monesti, kuinka muut aikovat tai kertovat haluavansa tappaa itsensä. Tai sitten toisensa. Kuulet lauseen ”Tapan teidät kaikki, kun oon 18!” niin monta kertaa, että et tule unohtamaan sitä äänensävyä ikinä. Eikä pelko tule loppumaan ennen kuin täytät 21. Se loppuu, kun veljesi kertoo sinulle itse, että voi nykyään paremmin, eikä halua enää satuttaa muita. Sitä ennen tulet kuitenkin pelkäämään sitä hetkeä, kun poliisi soittaa kertoakseen, että joku tai jotkut ovat kuolleet.
Vaikka koulu on sinulle turvapaikka, kohtaat sielläkin vääryyttä. Huutelu, ulossulkeminen ja kaikille jutuillesi nauraminen eivät ole oikein.
Myös mielikuvitusmaailmasi ja päiväunelmointisi ovat huolestuttavalla tasolla. Onneksi tajuat sen vielä itse, ja onnistut rajoittamaan sitä. Mielikuvitus tulee kuitenkin aina olemaan turvapaikkasi, ja turvaudut siihen aina silloin tällöin, jolloin elät taas niissä maailmoissa. Ja Kitsu ja kumppanit ovat ystäviäsi, jotka auttavat sinua selviytymään kaikesta pahasta; he eivät ole vihollisia. He tulevat aina elämään mielessäsi.
VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA KAIKKI TULEE OLEMAAN PAREMMIN
Sinä, yläasteaikainen minäni, tilanne tulee vielä paranemaan. Tulee aika, kun voit kirjoittaa tämän kaiken ylös, ilman että traumatakaumat valtaavat sinut. Ja vaikka sinun tekeekin pahaa, et itke holtittomasti.
Kaikki on nyt aivan hyvin. Vaikka dissosiaatiosi voima on valtava, tulet vielä kohtaamaan päivän, päiviä, viikkoja, kuukausia, ehkä jopa vuosia, kun et enää dissosioi ollenkaan.
Ennen tuota päivää joudut vielä kohtaamaan valtavasti surua. Tulee aika, kun muutat ammattikouluun toiselle paikkakunnalle ja olet aivan hukassa itsesi kanssa. ”Olen se, joka harhailee kaduilla ja itkee iltaisin tähtitornin juurella.”, sinun tulee tavaksi sanoa itsellesi, kun olet niin monesti sen tehnyt. Vielä tulee kuitenkin sekin päivä, kun identiteettisi ja minuutesi ovat täysin selviä, etkä anna enää kenenkään polkea sinua alas.
Tulet tulevaisuudessa kohtaamaan myös, miten koko maailmankuvasi revitään irti, ja tilalle vaihdetaan uusi, kylmempi sellainen. Tuo kaikki tarkoittaa kuitenkin sitä, että ensimmäistä kertaa elämässäsi tulet tuntemaan lumen kylmyyden, autojen äänet ympärilläsi. Tulet tuntemaan, miltä tiskaaminen tuntuu. Sitä tunnetta ei voita mikään, ja se tulee olemaan myös yksi asioista, jonka tulet muistamaan loppuelämäsi. Tuon kaiken kokeminen on mahdollista, kun depersonalisaatio ja derealisaatio loppuvat.
Ja se suhde, joka sinulla teini-iässä tulee olemaan, ei ole onnellinen eikä oikein. Ei toista saa pakottaa, ja se on pakottamista silti, vaikka hän ”vain” anelee niin pitkään, että suostut.
Vaikka tuossa olisi jo aivan liikaa vääryyttä elämällesi, se ei tule olemaan viimeinen asia. Sinusta tulee vielä orpo, mutta vanhempasi eivät kuole. He vain päättävät, että sinä et ole rakastettava, ja he hylkäävät sinut. Mutta sinä päätät elää. Siitä tulee syvä suo, jonka selvittäminen tulee kestämään vuosia, mutta sinä et kuole siihen. Tämän vuoksi tulet vielä elämän ja kuoleman rajalle, mutta viime hetkellä päätät, että tämä ei ole se ilta, kun kuolet. Voi luojat, minä tiedän, kuinka pahalta se tuntuu! Mutta se ei tule olemaan loppu.
Tulet saamaan lojaaleja ystäviä. Valitettavasti suhde parhaaseen ystävääsi tulee päättymään ja menettämään merkityksensä, vaikka hän tulee auttamaan sinut läpi yläasteesta, josta muuten et olisi välttämättä selvinnyt.
Tulet myös menettämään terveytesi. Ammattikoulussa jaksat tehdä kaiken mitä haluat, mutta sen jälkeen romahdat. Etkä tiedä, nousetko siitä suosta koskaan. Tuo kaikki sai kuitenkin alkunsa jo kauan sitten, varhaisessa lapsuudessa, kun sinun täytyi alkaa kannatella itseäsi valtavan painon alla, koska läheiset aikuiset eivät sitä tehneet. Se tulee kostautumaan ja tulet kamppailemaan jaksamisen kanssa pitkälle aikuisikään, ehkä koko elämääsi. Senkin jälkeen tulet luultavasti muistamaan dissosiaation ja sen vaikutukset.
Tulet myös menettämään fyysisen terveytesi hetkellisesti. Tulet tietämään, miltä tuntuu, kun jalat eivät kanna niin pitkälle, että jaksaisit mennä lähimetsään luonnon keskelle. Tulet elämään epätiedossa ja epätoivossa, kun mistään ei löydy ratkaisua. Mutta sitä kautta tulet löytämään uuden yhteisön, joka kantaa paranemisen jälkeenkin.
YRITÄN TOTEUTTAA UNELMIASI JA HAAVEITASI
Sitä en vielä tiedä, pääsetkö toteuttamaan unelmasi. Monet unelmistasi tulevat murskautumaan. Kaikki muuttuu epävarmaksi, kun jaksaminen on koko ajan lopussa. Vapaaehtoistyöt ulkomailla nuorena saat unohtaa; senkin tulet kohtaamaan sydän särkyneenä, juuri kun olisit päässyt unelmiesi reissuun. Sitäkään en vielä tiedä, tuletko koskaan muuttamaan pohjoiseen. Mutta lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että edes jotkut unelmistasi toteutuisivat.
Tulet löytämään taiteen uudestaan. Sen haaveen ainakin tulet toteuttamaan, että piirrät sarjakuva-albumin.
Mutta vaikka en edes tiedä, toteutuvatko haaveesi, näetkö perhettäsi enää koskaan tai tuletko koskaan terveeksi, aion yrittää. Vaikka unelmasi murskautuisivat, keksin uusia. Olen jo matkalla sinne. Pian tulee koittamaan uusi aika, jolloin ehkä kaikki on mahdollista. Pyrin menemään sitä kohti ja jaksamaan sen.
En tiedä vielä, tuoko tulevaisuus lisää surua. Ainakaan vanhempasi eivät ole tehneet muuta kuin aiheuttaneet enemmän surua kamalilla yhteydenotoillaan. Toivon, että tulevaisuudessa asiat ratkeavat tavalla tai toisella. Toivon myös, etten tule olemaan yksinäinen. Tie unelmia kohti tulee olemaan pitkä ja kivinen, ja se tulee todennäköisesti sisältämään paljon surua, jaksamisen puutetta ja mielenterveysongelmia. Mutta toivottavasti se on sen arvoista.
Ja vaikka sinusta tulisikin eläkeläinen, sekin on ookoo. Se ei ehkä ole sitä, mihin pyrit, mutta silloinkin voi toteuttaa haaveita ja elää, vähän kerrallaan, jaksamisen mukaan. Se tässä on kuitenkin nyt alkamassa, kaikkien niiden vaikeuksien jälkeen. Sinulla on taas elämä. Ja olet voimakkaampi kuin koskaan.
Lämpimin terveisin
saro
