Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon

Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen…...

Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuuden hoitoon

Esipuhe – miksi me Disso ry:ssä haluamme kertoa tästä hoitomallista:

Asiantuntijat käyvät kiistaa psykiatrian diagnostisista luokista (1). Kompleksinen trauma (kompleksinen PTSD, C-PTSD) on tavallinen pitkään traumaattisissa olosuhteissa eläneillä henkilöillä (2). Daniel P. Brownin mukaan kompleksisesti traumatisoituneilla voi olla jopa 8-9 yhtäaikaista diagnoosia, esimerkiksi jokin persoonallisuushäiriö kuten epävakaa persoonallisuushäiriö, useita riippuvuusdiagnooseja ja erilaisia dissosiaatioon liittyviä diagnooseja (3). Haapasalo (2007) toteaa, että ellei psykiatrista diagnostiikkaa olisi, voitaisiin vain puhua yleisesti traumakokemusta seuraavista oireista tarvitsematta ryhmitellä niitä erillisiin luokkiin (1).

Oulussa on vuodesta 2011 ollut osana normaalia psykiatrian julkisen puolen palveluntarjontaa Oulun hoitomalli epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Malliin on omaksuttu taustateoriaa ja käytäntöjä sekä skeematerapiasta että dialektisesta käyttäytymisterapiasta. Yksilöhoito (1-2 krt/vko) yhdistetään erilaisiin psykoedukaatio- / taitovalmennusryhmiin (1 krt/vko). Tarvittaessa tarjotaan omaiselle (yleensä äiti tai puoliso) rinnakkaishoitoa. Epävakaatyöryhmän ulkopuolisille yksilöterapeuteille on konsultaatioryhmä (4)

YLE:n artikkelissa (5) psykiatrian erikoislääkäri Virpi Leppänen Oulun kaupungin mielenterveyspalveluista toteaa:

– Tämä malli on merkittävästi muuttanut epävakaiden persoonien hoitoa. Mallin ansiosta potilaille voidaan tarjota tiivistä julkisen sektorin psykoterapiaa. Malli ei myöskään ole vaatinut lisäresursseja, vaan olemme miettineet oman tekemisemme ja hoidon sisällöt uusiksi: nyt keskitymme tukemisen sijaan siihen, että ihmisen ajattelussa ja käytöksessä tapahtuu oikeasti muutoksia. Se on kaikille osapuolille vaativaa ja edellyttää sitoutumista, mutta olemme saaneet hyviä tuloksia, kertoo .

Leppänen kertoo viikottaisesta ryhmästä, johon asiakkaat osallistuvat:

– Siellä opetellaan ymmärtämään, mistä on kysymys ja etsitään oikeita termejä. Lisäksi opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutustaitoja ja ahdingon sietoa, Leppänen kertoo.

Toisessa YLE:n artikkelissa (6) Liisa Alanampa-Kantanen kertoo, että epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi ja Oulun hoitomalli tuli hänelle tutuksi vasta 30-vuotiaana. Liisa aloitti vuonna 2015 kolmivuotisen, Oulun epävakaatyöryhmän tarjoaman hoidon. Muutos tapahtui paitsi terapiassa ja ryhmissä, myös yhdessä puolison kanssa työskennellen. Artikkeli kertoo:

”Pitkään epävakaata persoonallisuushäiriötä pidettiin parantumattomana sairautena. Nykyään käsitys on kuitenkin, että häiriöstä voi toipua onnistuneesti, eikä epävakaa ihminen ole läheisilleen vaarallinen.

Alanampa-Kantanen toivoo, että häiriöstä puhuttaisiin myönteisemmin, myös siitä kärsiviä varten.

– Jos olet saanut diagnoosin, vaikka kaikki olisi nyt kamalaa ja sekaisin, oikealla tuella asiat voivat muuttua. Se vaatii myös, että itsekin osallistut ja avaat itsesi muille, hän muistuttaa.

Oikea hoitomuoto tarjosi mahdollisuuden tavalliseen elämään. Elämään, jossa hän kohtaa samoja haasteita kuin kuka tahansa muukin ja selviää niistä aivan tavallisesti.

– Sain tilaisuuden selvittää, kuka olen ja mitä tarvitsen, ja miten voisin jatkaa elämää niin, ettei minun aina tarvitse joustaa omasta hyvästä olostani. Nykyään voin luottaa siihen, etten ole huono ihminen, hän sanoo.”

Liisa toimii nykyisin kokemusasiantuntijana. Häntä on haastateltu myös TEHY-lehden artikkeliin (7).

 

Lähteet:

1. Miettinen Anu. 2020. Mantelitumake ei pohdi – Autoetnografinen tutkimus lapsuuden traumatisoitumisen vaikutuksesta myöhempään elämään. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202009172938.pdf

2. TAYS. 2018. Psykiatrian hoito-ohjelmat: persoonallisuuhäiriö ja traumatausta. https://www.tays.fi/fi-FI/ohjeet/Hoitoohjeet/Psykiatrian_hoitoohjelmat/Persoonallisuushairiot/Persoonallisuushairio_ja_traumatausta(35706). Päivitetty 13.11.2018.

3. Daniel Brown. Lähde: David Van Nuys. 2019. Shrink Rap Radio #649, July 4, 2019, Working with Attachment and Trauma, with Daniel Brown, PhD. https://medium.com/@shrink/working-with-attachment-and-trauma-with-daniel-brown-phd-463f984039d6

4. Leppänen Virpi ja Kaakkurivaara-Kangas Leena. 2014. Epävakaan potilaan hoidon haasteet ja Oulun hoitomalli. Depressiohoitajapäivät 10.10.2014. https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=55413699-25e4-4aae-8868-b4b04efcb6a2&groupId=64384

5. YLE. 2015. Tunteiden säätelyä ja ahdingon sietoa – Oulun hoitomalli tuo helpotusta epävakaille persoonille. https://yle.fi/uutiset/3-7655445

6. YLE. 2021. Epävakaa ihminen ei ole impulsiivinen hirviö, vaan usein liiankin huomaavainen persoona, joka unohtaa itsensä – ”En ole huono ihminen”. https://yle.fi/uutiset/3-12143894

7. TEHY-lehti 18.2.2022. Oulun malli: Vaikeaoireinen epävakaa persoonallisuus on hoidettavissa. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/oulun-malli-vaikeaoireinen-epavakaa-persoonallisuus-hoidettavissa

Kuva / Image by rudamese from Pixabay

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Kompleksinen trauma: 12 periaatetta traumasta toipumiseen kehollisen kokemuksen avulla

Kompleksinen trauma: 12 periaatetta traumasta toipumiseen kehollisen kokemuksen avulla

Traumaattisia tapahtumia sattuu monenlaisissa tilanteissa. Traumaattiset tapahtumat voivat järkyttää, musertaa ja lamauttaa äkisti, ja niistä voi aiheutua elinikäisiä psykologisia ja fysiologisia traumaoireita.

Koska vaaran ja ahdistuksen kokemukset ovat trauman olennaisia osia, traumasta toipuminen psykoterapian avulla vaatii paljon uskoa ja luottamusta.  Potilaan on tärkeää voida uskoa siihen, että traumakokemuksen aiheuttamasta kärsimyksestä voi parantua. Toimiva hoitosuhde psykoterapeutin kanssa perustuu luottamukseen. On myös tärkeää uskoa, että lopputuloksesta huolimatta traumatyö on tekemisen arvoista.

Tämä artikkeli perustuu Peter Levinen vuonna 1997 julkaistuun inspiroivaan kirjaan. Oma lähestymistapani trauman hoitoon on muodostunut mm. Levinen työn pohjalta.

Traumakokemuksille altistuminen vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti. Pähkinänkuoressa traumaoireet syntyvät, koska hermosto käsittelee menneisyyden traumakokemusta kuin se olisi edelleen vallitseva vaaratilanne. Trauman vuoksi harmittomat tilanteet voivat laukaista ahdistuksen tunteita. 

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry