Joulukalenteri voi olla dissotervehdys – Hallituksen palsta 11/2019

...
Askartelin tänä vuonna tuttavilleni yhteensä kuusi joulukalenteria. Miellän projektin jo perinteeksi, vaikka tein tämän vasta kolmannen kerran. Mieheni taitaa yhtä lailla ajatella keittiön valtaavan ja yöuniani verottavan pikkujoulupajani kuuluneen elämäämme tuskastuttavan kauan: ”Mä kohta kiellän tämän kalenteritouhun, tähän menee aina koko marraskuu.” Oikeasti siihen menee paljon kauemmin. Nappaan sopivia kuvia talteen pitkin vuotta miettien samalla, mitä kukin vastaanottaja siitä ajattelee ja millaisia tunteita se heissä herättää. Tilani tietysti vaihtelevat eli dissokielellä kuvaehdotuksia kertyy kaikilta osilta. Ainakin tällä kertaa sisällön valinta meni niin. Jokainen kuva on huvittanut tai muilla tavoin puhutellut jossain vaiheessa. Lokakuun lopulla kartoitan kuvapankkini; hylkään, hyväksyn ja tulostan kalenteriin päätyvät kuvat. Saatan kysyä mieheltäni ja lapsiltani mielipidettä valinnoista. Olen tyytyväinen, kun heidänkin näkemyksensä poikkeavat toisistaan. Kaikki kuvat ovat sopivia, ja karsinta johtuu vain rajallisesta luukkumäärästä. Sitten hankin tarvikkeet ja yritän askarrella kalenterista jouluisen.

Joulukalenterit päätyvät tuttavilleni, jotka seuraavat dissoelämääni ja tuntevat osiani ainakin jonkin verran. Ensimmäisenä vuonna tein kolme kalenteria, toisena vuonna osiani tunsivat jo viisi ihmistä. Tänä vuonna askartelin kuusi kalenteria, vaikka olisin voinut ja halunnutkin tehdä niitä yhdeksän. Jouduin harjoittelemaan minulle niin hankalaa rajaamista, koska en yksinkertaisesti jaksa ja ehdi tehdä kuutta enempää, vaikka askartelu on mieluista. Karsimaan joutuminen paljasti kaikkein parhaimman asian: en ole todellakaan enää yksin! Millaisia yllätyksiä luukkujen takaa löytyy? En halua paljastaa tuttavilleni tämän vuoden sisältöä, joten näytän pari esimerkkiä edellisiltä vuosilta. Ensimmäisenä vuonna kaikissa luukuissa oli sarjakuvastrippi tai yksittäinen kuva joltain tutulta piirroshahmolta. Silloin taisin kuvata dissoelämän eri puolia, jotka olivat itsellekin rakenteellisen dissosiaatioteorian valossa melko uusi asia. Esimerkkikuvissa Niiskuneiti valottaa naisena olemisen ja dissoelämän vaikeutta, ja Lassin talvinen maailma muistuttaa jopa kipeän hauskasti lapsiosien maailmankuvasta.

Toisena vuonna kuvat olivat yksittäisiä. Silloin tunnistin selkeästi, mitkä kuvat miellyttivät mitäkin osaa. Huomasin useiden luukkujen liittyvän perhesuhteisiin. Siellä oli myös pelkästään hyvän mielen kuvia.

Joulukalenterin tarkoitus on tietysti ilahduttaa tärkeitä ihmisiä. Kaikissa meissä on sen verran lapsenmielisyyttä, että joulukalenterin yllätyksellisyys kutkuttaa. Tämän lisäksi haluan esimerkiksi osoittaa vertaiselleni, että huomenna on uusi päivä, ja tarjoan syyn nousta seuraavaan aamuun. Sisarelleni toivon jokaisen luukun edustavan lämmintä halausta välimatkasta huolimatta. Pienet osat toivovat, että vastaanottajat arvaisivat, mitkä kuvat he ovat valinneet. Kriittisen osani mielestä olen huomionhakuinen ja lapsellinen, kun lahjallani pakotan ihmisten päivittäin muistamaan olemassa oloni. Olkoon niin. Se tuntuu hyvältä, ja saa tuntuakin. Kalenteri on kiitos rinnalla kulkemisesta, yhteenveto dissovuodesta ja tervehdys kaikilta osilta. Valmista kalenteria katsellen kävi mielessäni sellainenkin ajatus, että joulukalenteri kuvaa aika hyvin dissoja: luukuista voi tulla mitä tahansa riippumatta edellisen luukun sisällöstä. Silti se on kokonaisuus, ja sen pyrkimys on olla luukkujen avaajalle mieluinen. Kunpa osaisimme suhtautua dissoihin samanlaisella lapsekkaan jännittyneellä ja malttamattomalla innolla kuin joulukalenteriin.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Tuulia

Lisää Disso ry:n kirjoituksia

Matalan kynnyksen keskusteluapua traumatisoituneille ja heidän läheisilleen

Matalan kynnyksen keskusteluapua traumatisoituneille ja heidän läheisilleen

Matalan kynnyksen henkilökohtainen keskusteluapu ja neuvonta traumatisoituneille ja heidän läheisilleen.
Keskusteluapuun voi varata ajan contact@disso.fi osoitteesta.

Tapaamiset järjestetään etänä zoom-alustan välityksellä.
Keskustelun tarkoituksena on olla vertaistukena, kuuntelijana ja antaa psykoedukaatiota traumatisoituneille ja heidän läheisilleen.
Traumoja tapaamisissa ei käsitellä.

lue lisää
Asiantuntija-chat Discordissa

Asiantuntija-chat Discordissa

Ensimmäisessä asiantuntija-chatissä Disson Discord-kanavalla torstaina 29.2. klo 17.00-18.00 Minka kertoo kokemustarinansa syrjäänvetäytyvästä ja syrjäytetystä nuoresta kohti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tarinassa keskitytään toipumiskokemukseen. Minka on koulutettu kokemusasiantuntija ja sanataideohjaaja. Kanavalla voit keskustella ja kysyä aiheesta.

lue lisää
Disso ry:n toimijoiden uudet nimet

Disso ry:n toimijoiden uudet nimet

Yhdistyksessä alettiin pyörittelemään syksyn alussa ajatusta siitä, että yhdistyksen vertaistukiohjaajille ja vertaisille olisi mukava olla jokin oma, yhteinen nimi. Yhteisen nimen käyttäminen voisi lisätä yhtenäisyyden tunnetta ja yhteishenkeä. Meille Disso ry:ssä on tärkeää, että kaikki yhdistyksen toimijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Siksi pyysimmekin vertaistukiohjaajat mukaan ideoimaan sopivaa nimeä. Tämän jälkeen yhdistyksen jäsenet äänestivät nimiehdokkaista mieluisimmaksi Voimaheimolaisen.

lue lisää
Disso ry:n hallitustiimi 2024 esittäytyy

Disso ry:n hallitustiimi 2024 esittäytyy

Yhdistyksen syyskokous valitsee aina seuraavan kalenterivuoden ajaksi hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2023 puheenjohtajana toimii Anu Miettinen. Hänen ja muiden hallituksen jäsenten esittelyt löydät tältä sivulta. Vuonna 2023 käynnistyi kolmivuotinen, STEAn rahoittama hankkeemme ”Vakauttava Voimaheimo emotionaalisesti traumatisoituneille aikuisille 2023–2025″. Sen toiminnanjohtajaksi on palkattu sairaanhoitaja, yhteisöpedagogi Jenni Lara-Ochoa, joka vuonna 2022 teki Disso ry:ssä opintoihinsa liittyneen harjoittelun ja opinnäytetyön.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry