Osallistuin Disso ry:n edustajana Traumaterapiakeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaari “Kriisi- ja traumahoidon historia ja nykypäivä Suomessa’

Seminaarin avauspuheenvuorossa Traumaterapiakeskuksen johtaja Sanna Isosävi muistutti, että traumatisoitumisen huomioiminen on ihmisoikeuskysymys. Hoidon tulee perustua sekä tutkimusnäyttöön että kokemustietoon – niin kliinikoiden, asiantuntijoiden kuin potilaiden havainnoista. Tämä yhdistelmä parantaa menetelmien käytettävyyttä ja vaikuttavuutta.

Traumojen ylisukupolvinen vaikutus ja läheissuhteissa välittyvät oireet edellyttävät kokonaisvaltaista ymmärrystä ja perhekeskeistä traumatyötä.

Päivän teemoja ja puheenvuoroja

• Onno van der Hart: Disorganisoituneen kiintymyssuhteen dissosiatiivinen luonne. Vakavan varhaisen traumatisoitumisen seurauksena on syntynyt erilaisian kiintymys- ja puolustautumisjärjestelmään kiinnittyneitä osia, jotka voivat hallitsemattomasti tunkeutua nykyhetkeen kiintymysjärjestelmän aktivoituessa. Kiintymyshahmon ollessa myös uhka kiintymys- ja puolustusjärjestelmät aktivoituvat yhtä aikaa, aiheuttaen sisäisen konfliktin.
• Anne Suokas: Ryhmämuotoisilla hoidoilla on erityisiä etuja dissosiaatiohäiriöiden hoidossa. Yksilöterapiassa vahvat kiintymyssuhdeosat voivat haastaa etenemistä, kun taas ryhmässä näitä osia ei samalla tavalla aktivoidu. Suokas korosti myös henkilöistä, jolla on korkean toimintataso dissosiaatiohäiriöistä huolimatta, ja heitä on iso joukko ja he usein jäävät huomaamatta. Hoitoon tullessan he sanovat “riisutaan tämä kuori joka on tehty maailmaa varten”.
• Päivi Saarinen: Suomen traumaterapian historiassa PRD-teorian tuonti on ollut merkittävä virstanpylväs. Sen avulla on luotu punainen lanka traumatyölle, ja kehitys on avannut uusia hoitomahdollisuuksia erityisesti kehotietoisuuden ja traumapsykoterapian saralla.

Tulevaisuuden suuntaviivat
Traumatyössä on valtava tarve kehittää potilaslähtöisiä ja räätälöityjä hoitomuotoja, jotka huomioivat yksilölliset tarpeet ja vahvistavat toimijuutta. Myös tutkimusta valikoimattomista potilasryhmistä sekä potilaiden ja ammattilaisten kokemuksista tarvitaan lisää. Traumainformoitu lähestymistapa perhe-, pari- ja lastenhoidossa on keskeinen kehityssuunta.

Juhlaseminaari korosti, että trauman ymmärryksen ja hoidon kehitys ei tapahdu vain hoitojärjestelmien sisällä, vaan se vaatii myös yhteiskunnallista ja poliittista muutosta.

Anu Miettinen, puheenjohtaja 2022-2024