Osallistuin Disso ry:n edustajana Traumaterapiakeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaari “Kriisi- ja traumahoidon historia ja nykypäivä Suomessa’ Seminaarin avauspuheenvuorossa Traumaterapiakeskuksen johtaja Sanna Isosävi muistutti,…...

Osallistuin Disso ry:n edustajana Traumaterapiakeskuksen 30-vuotisjuhlaseminaari “Kriisi- ja traumahoidon historia ja nykypäivä Suomessa’

Seminaarin avauspuheenvuorossa Traumaterapiakeskuksen johtaja Sanna Isosävi muistutti, että traumatisoitumisen huomioiminen on ihmisoikeuskysymys. Hoidon tulee perustua sekä tutkimusnäyttöön että kokemustietoon – niin kliinikoiden, asiantuntijoiden kuin potilaiden havainnoista. Tämä yhdistelmä parantaa menetelmien käytettävyyttä ja vaikuttavuutta.

Traumojen ylisukupolvinen vaikutus ja läheissuhteissa välittyvät oireet edellyttävät kokonaisvaltaista ymmärrystä ja perhekeskeistä traumatyötä.

Päivän teemoja ja puheenvuoroja

  • Onno van der Hart: Disorganisoituneen kiintymyssuhteen dissosiatiivinen luonne. Vakavan varhaisen traumatisoitumisen seurauksena on syntynyt erilaisian kiintymys- ja puolustautumisjärjestelmään kiinnittyneitä osia, jotka voivat hallitsemattomasti tunkeutua nykyhetkeen kiintymysjärjestelmän aktivoituessa. Kiintymyshahmon ollessa myös uhka kiintymys- ja puolustusjärjestelmät aktivoituvat yhtä aikaa, aiheuttaen sisäisen konfliktin.
  • Anne Suokas: Ryhmämuotoisilla hoidoilla on erityisiä etuja dissosiaatiohäiriöiden hoidossa. Yksilöterapiassa vahvat kiintymyssuhdeosat voivat haastaa etenemistä, kun taas ryhmässä näitä osia ei samalla tavalla aktivoidu. Suokas korosti myös henkilöistä, jolla on korkean toimintataso dissosiaatiohäiriöistä huolimatta, ja heitä on iso joukko ja he usein jäävät huomaamatta. Hoitoon tullessan he sanovat “riisutaan tämä kuori joka on tehty maailmaa varten”.
  • Päivi Saarinen: Suomen traumaterapian historiassa PRD-teorian tuonti on ollut merkittävä virstanpylväs. Sen avulla on luotu punainen lanka traumatyölle, ja kehitys on avannut uusia hoitomahdollisuuksia erityisesti kehotietoisuuden ja traumapsykoterapian saralla.

Tulevaisuuden suuntaviivat
Traumatyössä on valtava tarve kehittää potilaslähtöisiä ja räätälöityjä hoitomuotoja, jotka huomioivat yksilölliset tarpeet ja vahvistavat toimijuutta. Myös tutkimusta valikoimattomista potilasryhmistä sekä potilaiden ja ammattilaisten kokemuksista tarvitaan lisää. Traumainformoitu lähestymistapa perhe-, pari- ja lastenhoidossa on keskeinen kehityssuunta.

Juhlaseminaari korosti, että trauman ymmärryksen ja hoidon kehitys ei tapahdu vain hoitojärjestelmien sisällä, vaan se vaatii myös yhteiskunnallista ja poliittista muutosta.

Anu Miettinen, puheenjohtaja 2022-2024

Lisää kirjoituksia ammatilaisilta

Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Koskettamisen tabu ja potentiaali psykoterapiassa

Danan mielestä meidän tulisi tarkastella koskettamisen tabua uudessa valossa. Hän on hyödyntänyt kosketusta omassa terapiatyössään jo useamman vuoden ajan Stephen Porgesin polyvagaaliteorian ohjaamana. Hänen mukaansa fyysinen kontakti voi olla perustavalla tavalla parantava kokemus, kun sitä käytetään tietoisesti, sensitiivisesti, kunnioittavasti ja yhdessä sovitusti.

lue lisää
Irene Lyon – Orientaatio

Irene Lyon – Orientaatio

Orientaatio (orienting) on yksi tärkeimmistä käsitteistä trauman somaattisissa hoitomuodoissa.. Videolla trauman somaattiseen hoitoon erikoistunut valmentaja Irene Lyon (MSc; tieteen maisteri, terveystiede) kertoo tiivistetysti orientaation merkityksestä toipumisessa.

lue lisää
Psykoedukaation merkitys trauman hoidossa – Janina Fisher

Psykoedukaation merkitys trauman hoidossa – Janina Fisher

Seuraava teksti on katkelma Janina Fisherin tuoreesta kirjasta Transforming the Living Legacy of Trauma: A Workbook for Survivors and Therapists (2021). Janina Fisher (PhD) kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin traumatutkijoihin ja -psykoterapeutteihin ja on ollut mukana kirjoittamassa alan avainteoksia. Katkelma käsittää kirjan johdantoluvun “Therapists – How you and your clients can use this book”.

lue lisää
Kolme tärkeää säätelykeinoa – Sarah Baldwin

Kolme tärkeää säätelykeinoa – Sarah Baldwin

Videolla Baldwin erittelee kolme tekijää, joiden huomioiminen voi auttaa meitä pääsemään ventraalivagaaliseen tilaan – siihen hermostolliseen tilaan, jossa tunnemme olemme turvassa ja kykenemme olemaan läsnä, muodostamaan yhteyden toisiin ja pysymään vakaina. Nämä kolme säätelytekijää ovat konteksti, valinta ja yhteys (“kolme C:tä – context, choice ja connection”), joiden lisäksi Baldwin painottaa myös turvallisuuden merkitystä.

lue lisää
Deb Dana – Polyvagaaliteoriaa alkajille

Deb Dana – Polyvagaaliteoriaa alkajille

Polyvagaaliteorian kehittäjä, neurofysiologi Stephen Porges löysi tietyn biologisesti määrätyn järjestyksen, jonka mukaisesti ihminen reagoi jokaiseen kokemukseensa. Porgesin työtä kunnioittaen tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella ja selittää polyvagaaliteoriaa selkokielisesti.

Ihminen on luotu luomaan yhteyksiä. Syntymähetkestämme lähtien ryhdymme selvittämään, miten voisimme kokea olomme turvallisiksi omassa kehossamme, ympäristössämme ja suhteessa toisiin ihmisiin. Autonominen hermosto on henkilökohtainen valvontajärjestelmämme, joka on aina valppaana ja arvioimassa turvallisuuden tasoa. Se pyrkii suojelemaan meitä aistimalla merkkejä turvasta tai vaarasta. Se kuulostelee kaiken aikaa, mitä tapahtuu kehossa ja kehon ulkopuolella sekä suhteissamme toisiin ihmisiin.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2026 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry