Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry (Finnish Association for Trauma and Dissociation) ja sen kotipaikka on Helsinki.

Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka yhteiskunnallisena tavoitteena on ymmärryksen lisääminen psyykkisestä traumatisoitumisesta ja trauman yhteydessä kehittyneestä rakenteellisesta dissosiaatiohäiriöstä. Yhdistys toimii asiantuntijafoorumina psykiatrian ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille asiantuntija- ja kokemusasiantuntijatietoon perustuen. Yhdistys tarjoaa tietoa ja vertaistukea traumatisoituneille sekä trauman oireista kärsiville ihmisille ja heidän läheisilleen. Sen tavoitteena on ajaa jäsentensä etua yhteiskunnallisella tasolla ja vaikuttaa hyvän hoidon saamiseen palvelujärjestelmässä muun muassa tuottamalla tietoa traumatisoitumisen oireista ja rakenteellisen dissosiaatiohäiriön tunnistamisesta sekä kokeilemalla erilaisia tukimuotoja palvelujärjestelmän heikosti tunnistamalle kohderyhmälle.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tuottaa asiantuntijatietoa sekä kokemusasiantuntijatietoa psyykkisestä traumasta ja dissosiaatiohäiriöstä. Yhdistys on yleishyödyllinen yhdistys, joka välittää voittoa tavoittelematta tietoa traumatisoitumisesta julkaisemalla painettuja tekstejä, toimimalla monipuolisesti sosiaalisessa mediassa sekä tiedottamalla erilaisissa tiedotusvälineissä. Yhdistys voi myös itse tavoitteidensa mukaisesti kehittää, tuottaa, kokeilla tai ostaa erilaisia matalan kynnyksen tukimuotoja ja vaihtoehtoisia hoitomalleja.

Yhdistys pyrkii tarjoamaan vertaistukea traumatisoituneille ja heidän läheisilleen järjestämällä koulutusta ja tapaamisia, ylläpitämällä kotisivuja sekä tarjoamalla monipuolisia kohtaamisen mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa. Se osallistuu kansainväliseen keskusteluun psyykkisestä traumatisoitumisesta ja rakenteellisesta dissosiaatiohäiriöstä ja tekee kansainvälistä yhteistyötä psykiatrian tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Yhdistys luo kontakteja vastaaviin kansainvälisiin yhdistyksiin ja järjestöihin.

Suoraan tavoitteisiinsa liittyvän toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää jäsenmaksua, hakee erilaisia avustuksia, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, harjoittaa asianmukaista varainhankintaa (esim. myyjäisiä, pienimuotoista tuotemyyntiä, tapahtumia) sekä järjestää asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia, jotka liittyvät välittömästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen ja joiden tuottoa on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Yhdistyksen jäsentyypit ovat varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet sekä kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä asiasta kiinnostunut yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy. Yhdistyksen Sivu: 2/4 varsinaisia jäseniä ovat yhdistyksen perustamisessa mukana olleet sekä myöhemmin jäseneksi otetut henkilöt. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti.

Kannatusjäsenet

Kannatusjäseneksi voi päästä yhdistyksen toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, yritys tai rekisteröity säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannatusjäsenet sitoutuvat maksamaan hallituksen kokouksessa määräämän kannatusjäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet

Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua erityisesti ansioituneen puheenjohtajansa. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous tai hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenensä. Kunniapuheenjohtajalla tai – jäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.

Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävien jäsenmaksujen, sekä kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Yhdistyksen perustajajäsenten, kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten ei tarvitse maksaa vuotuista jäsenmaksua. Hallituksen jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta hallituskaudellaan. Kuluvan vuoden jäsenmaksun laiminlyönyt jäsen ei saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen syyskokouksessa.

Jäsenen eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistys ei palauta jo maksettuja jäsenmaksuja eronneelle henkilölle.

Jäsenen eronneeksi katsominen

Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta vähintään yhden (1) kalenterivuoden ajan.

Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai sen mainetta.

Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Sääntömääräiset kokoukset

Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi (2) sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syksyllä ennen joulukuun 15.päivää. Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua.

Ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä, tai kun yhdistyksen kokous niin päättää.

Yhdistyksen kokouksen asiat

Yhdistyksen kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka on kokouskutsussa mainittu ja ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslaissa mainitut kokouskutsua koskevat määräykset. Yhdistyksen syyskokouksen ja yhdistyksen kevätkokouksen sääntömääräiset asiat on eritelty tarkemmin edempänä.

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kirjallinen kokouskutsu on lähetettävä paperisena tai sähköisenä versiona kullekin jäsenelle aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokouskutsussa määriteltyä viimeistä kokoukseen ilmoittautumispäivää.

Äänioikeus ja vaalit

Yhdistyksen kokouksella on jokaisella paikalla olevalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi jos se on sen tyyppinen, että se yhdistyslain mukaan vaatii hyväksytyksi tullakseen säännöissä määrätyn määräenemmistön. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Aloiteoikeus

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Valitsijatoimikunta

Yhdistyksen kokouksessa voidaan tarvittaessa valita erillinen valitsijatoimikunta, joka ehdottaa seuraavan vuoden hallituksen kokoonpanon yhdistyksen kokoukselle. Valitsijatoimikunnan jäsenet voidaan valita yhdistyksen jäsenistä, hallituksen jäsenistä sekä tarvittaessa ulkopuolisista asiantuntijoista. Valitsijatoimikuntaan valitaan kolmesta kuuteen (3-6) henkilöä yhdeksi (1) vuodeksi kerrallaan. Valinnan yhteydessä yhdistyksen kokous määrittelee valitsijatoimikunnan käyttämät valintakriteerit hallitusehdokkaiden esittämiselle.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet kullekin jäsentyypille seuraavalle kalenterivuodelle.
6. Päätetään hallituksen jäsenille ja tilin- tai toiminnantarkastajille maksettavista palkkioista.
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä varajäsenet.
8. Valitaan yksi (1) tai kaksi (2) tilin- tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilin- tai varatoiminnantarkastajia seuraavaksi kalenterivuodeksi.
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
10. Kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
8. Kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa yhdistyksen jäsenistä valittu puheenjohtaja sekä neljästä kahdeksaan (4-8) varsinaista jäsentä sekä tarvittaessa yhdestä kahteen (1-2) varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet varsinaisista jäsenistä on läsnä. Poissaolevan varsinaisen jäsenen voi korvata varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai toiminnanjohtaja kukin yksin. Lisäksi hallitus voi erikseen myöntää nimenkirjoitukseen henkilökohtaisen oikeuden henkilölle, jonka toiminta yhdistyksessä sitä edellyttää.

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

• Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään rekisteriin.