Fyysinen sairaus ja traumaattinen stressi (Hallituksen palsta 09/2022)

Olen apurahan avulla työstänyt tietokirjaa sydänsairauteen liittyvästä traumaattisesta stressistä sekä siitä toipumisesta kehollisin menetelmin, ja toivon että pystyn viimeistelemään kirjan…...

Image by John Hain from Pixabay

Tällä kertaa hallituksen palstalle kirjoitti Heidi

FYYSINEN SAIRAUS JA TRAUMAATTINEN STRESSI

Fyysinen sairaus on haaste myös mielen hyvinvoinnille. Myös fyysiseen sairauteen voi liittyä traumaperäistä stressiä, joka pitkittyessään voi kehittyä traumaperäiseksi stressihäiriöksi eli PTSD:ksi. Mikäli traumaattinen tapahtuma on toistuva tai pitkäkestoinen, voidaan käyttää nimitystä kompleksinen PTSD erotuksena kertaluontoisen tapahtuman aiheuttamasta traumasta. Olen apurahan avulla työstänyt tietokirjaa sydänsairauteen liittyvästä traumaattisesta stressistä sekä siitä toipumisesta kehollisin menetelmin, ja toivon että pystyn viimeistelemään kirjan töideni ohessa. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti traumojen esiintymistä ja luonnetta sydänpotilaiden keskuudessa sekä pohdin eroja ulkoisen ja sisäisen uhan välillä.

Hoitojen kehittymisen ansiosta Yhdysvalloissa 1.4 miljoonaa ihmistä vuodessa selviää sydänkohtauksesta (Harvard health publishing 2012). Tutkimuksen mukaan ainakin 12 % sydänpotilaista kärsii kuitenkin traumoista, jotka vaikuttavat heidän toimintakykyynsä ja arkeensa. Näiden lukujen mukaan vuosittain 168,000:lla sydänpotilaista esiintyy PTSD:tä. Tämä muistuttaa siitä, että samalla kun kehon parantaminen kehittyy, meidän pitäisi tunnistaa myös tarve hoitaa mieltä. (Harvard health publishing 2012.) Suoraan fyysiseen sairauteen kohdennettu lääketieteellinen hoito on olennaisen tärkeää potilaan parantumiselle. Yksittäinen toimenpide ei välttämättä kuitenkaan korjaa ihmistä kokonaisuudessaan, sillä sairastumisen vaikutukset voivat olla odotettua laajemmat. Sairauteen liittyvät kokemukset voivat muuttaa käytöstä, ajatuksia, luonnetta, asenteita, stressinsietokykyä ja jopa aivoja.

Fyysisen vaurion tai sairauden parannuttua toiminnalliset tai traumaattiset oireet saattavat jäädä vaivaamaan siinä ruumiinosassa, johon sairaus on kohdistunut (Andersson-Simppula 2013, 12). Useimmat lääkärit eivät kiinnitä huomiota sairaskohtauksen traumaattisuuteen ja PTSD:n kehittymiseen, sillä tämä riski tunnetaan huonosti. Harvardin sydänlehden mukaan PTSD ei aiheuta vain emotionaalista ja psyykkistä kärsimystä, vaan lisäksi se saattaa hidastaa paranemista ja nopeuttaa sydänsairauden etenemistä (Harvard health publishing 2006). Siksi tarvitaan lisää tietoisuutta häiriön tunnistamiseen ja hoitoon. PTSD heikentää elämänlaatua ja lisää todennäköisyyttä joutua uudestaan sairaalahoitoon. Tohtori Donald Edmondsonin tutkimusten toivotaan lisäävän tietoisuutta tästä ilmiöstä. Edmondson on tutkinut sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaa PTSD:tä ja todennut että joka kahdeksannelle sydänkohtauksen kokeneelle kehittyi PTSD. Lisäksi hänen mukaansa noin yksi neljästä aivoinfarktin saaneesta kärsii PTSD:stä sairauskohtauksen jälkeisenä vuonna. (CNN 2013.)

PTSD-diagnoosi on huomattavasti yleisempi nuorten kuin vanhojen sydänpotilaiden keskuudessa. (Harvard health publishing 2012.) Tutkijat ehdottavat, että kardiologit seuloisivat testin avulla potilaistaan ne, jotka ovat vaarassa kärsiä PTSD:stä. Nämä potilaat voivat kärsiä unettomuudesta tai heidän on vaikea käsitellä tapahtunutta. Lisäksi he ovat huolissaan koska pelkäävät kokevansa sen uudestaan. Jos alkuperäisestä kohtauksesta on kulunut yli kuukausi, ja potilas yhä kärsii sen muistoista, jotka aiheuttavat painajaisia, nopeaa sykettä, ahdistusta tai hermostusta, saattaa hänellä olla traumoja. Tähän viittaa myös se, jos henkilö ei pysty ajattelemaan tai puhumaan aiheesta koska ahdistuu siitä niin paljon. (WebMD 2012.)

“A special problem of heart-related PTSD is that the trauma comes from within. Sufferers are constantly on the alert for signs of an impending heart attack, such as a racing heart or shortness of breath.” Sydämen toimintaan (tai ylipäänsä sairauksiin) liittyvän traumaperäisen stressihäiriön erityispiirre on se että kyseessä on sisäinen uhka. Traumatisoituneet potilaat ovat jatkuvasti varuillaan ja tarkkailevat merkkejä uhkaavista oireista, kuten sykkeen noususta tai hengenahdistuksesta. Ongelmallista on, että nämä kuuluvat normaalistikin fyysiseen rasitukseen ja stressiin. Jotkut sydänongelmista kärsineet PTSD- potilaat tekevät kaikkensa välttääkseen sydänoireista muistuttavia asioita, esim. lakkaavat nousemasta portaita tai tekemästä muita asioita, jotka nostavat sykettä. (Harvard health publishing 2006.)

Edmondsonin mukaan tulevaisuudessa tutkimusten kohteeksi tulisi ottaa ero ulkoisten ja sisäisten uhkien (kuten sairaskohtauksen) aiheuttaman PTSD:n välillä. Ulkoinen uhka tulee ulkoapäin kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai fyysinen väkivalta. (CNN 2013.) Ulkoista uhkaa vastaan voi yrittää taistella tai sitä voi paeta. Sisäisen uhan kohdalla on järkevämpää jähmettyä, sillä liikkuminen voi pahentaa tilannetta. Ulkoisen ja sisäisen uhan välillä on muitakin eroja, esimerkiksi rauhoittumiseen liittyen. Kosketus (kuten silitys) on tehokas keino aktivoida vagushermoa, mikä rentouttaa sekä laskee verenpainetta ja sykettä. Tällainen kosketus voi hyödyttää sydänpotilaita suuresti, kun taas raiskauksen tai pahoinpitelyn uhrin suhde kosketukseen voi olla negatiivinen, ristiriitainen tai välttelevä, jolloin kosketus voi toimia jopa trauma-ärsykkeenä.

Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota kehoon, kun vaurio liittyy suhteeseen siihen ja kun traumaattinen tapahtuma on lähtöisin omasta kehosta (ei sen ulkopuolelta, kuten väkivallassa tai luonnonkatastrofeissa). Tämän vuoksi käsittelen kirjassani erityisesti kehollisia menetelmiä, jotka vaikuttavat kehotyöskentelyn kautta. Näitä ovat mm. jooga ja psykofyysinen psykoterapia, jossa ajatusten ja tunteiden ohella kiinnitetään huomiota kehon tuntemuksiin. Hengitys puolestaan on hyvä työkalu parasympaattisen hermoston toiminnan vahvistamiseen. Tärinä taas purkaa ylivireyttä ja kehossa erittynyttä adrenaliinia.

Viime aikoina mielen ja kehon yhteyttä on alettu ymmärtää yhä tarkemmin. Suomessa tästä on esimerkkinä se että Sydänliitto palkitsi 2017 Suomen Mielenterveysseuran sydänterveyden edistämisestä. Perusteena oli että Suomen Mielenterveysseura edistää toiminnallaan myös sydänterveyttä tukemalla arjessa pärjäämistä, jaksamista ja mielen hyvinvointia. Liitoilla on yhteisiä tavoitteita, sillä nämä ovat teemoja, joita sydäntyössäkin pyritään edistämään. (Sydänliitto 2017 a.)

”Suojaavat ja kuormittavat tekijät sekä mielen hyvinvoinnin että sydämen terveyden kannalta ovat aivan samat, mieltä ja sydäntä ei voi erottaa” (Sydänliitto 2017 b). Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jossa sydän ja mieli yhdistyvät. Kehon sairaudet heijastuvat mieleen ja mieli vaikuttaa kehon hyvinvointiin. Sydänsairauksilla ja muilla fyysisillä sairauksilla on myös psyykkistä taustaa, sillä stressi kuormittaa mieltä ja voi pahentaa fyysisiä oireita. (Sydänliitto 2017 a.)

Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko on tuonut esille, että perinteisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen lisäksi mielen hyvinvointi vaikuttaa sydänterveyteen. Tämän mielen- ja sydänterveyden välisen yhteyden näkyväksi tekeminen onkin yksi Sydänliiton strategisista painopisteistä. (Sydänliitto 2017 c.) Sydänliitto käsittelee mm. ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden merkitystä. Terveyttä uhkaaviin riskitekijöihin kuuluvat stressi, eristäytyneisyys ja kielteisyys. Läsnäolo, kosketus ja yhteisöllisyys taas vähentävät yksinäisyyttä ja helpottavat stressiä. (Sydänliitto 2017 a.)

Englantilaisen tutkimuksen mukaan sydänpotilaat hyötyvät stressinhallinnasta. Tutkimuksessa oli mukana 151 sydänpotilasta, joista osa sai perinteistä kuntoutusta ja osa sen lisäksi stressinhallintakuntoutusta kolmen kuukauden ajan. ”Stressinhallintaryhmässä potilaiden ahdistuneisuus ja stressi vähenivät ja heillä oli sydänoireita vähemmän kuin perinteistä kuntoutusta saaneilla. Kolmen vuoden seurannan aikana stressinhallintaryhmäläisistä 18 % sai jonkin sydänoireen, kun perinteisessä kuntoutusryhmässä luku oli 33 %.” Stressinhallinnan osuus sydänpotilaiden kuntoutuksessa on siis tärkeä, sillä se vähentää oireita ja psyykkistä kuormitusta. Tutkijoiden mukaan sydänpotilaiden kuntoutuksen tulisi aina sisältää stressinhallintaa. (Sydänliitto 2016 b.) Stressinhallinta on myös keino ehkäistä ja hoitaa PTSD:tä.

Entä mitä kenen tahansa traumasta kärsivän keho ja mieli sitten tarvitsevat toipuakseen? Ainakin uhan tilalle turvallisuutta ja jännityksen tilalle rentoutumista. Sympaattisen hermoston ylimääräisen toiminnan tilalle parasympaattisen hermoston aktivaatiota ja stressihormonien tilalle oksitosiinia. Jokainen voi kumota stressin negatiivisia vaikutuksia aktivoimalla omaa rauhoittumisjärjestelmäänsä (Uvnäs-Moberg 2007, 178).

Traumojen moninaisuus tarkoittaa sitä että on paljon erilaisia tapahtumia, jotka voivat olla traumojen taustalla. Traumat myös ilmenevät monin eri tavoin yksilöiden arjessa. Yhdistyksemme jäseniin ja kokemusasiantuntijoihinkin mahtuu varmasti monenlaista traumataustaa, tämän kirjoituksen on tarkoitus tuoda esiin mahdollinen fyysisen sairauden piileminen traumatisoitumisen takana.

 

 

Lähteet:

Andersson-Simppula Lora: Traumatisoituneen asiakkaan psykofyysinen fysioterapia. Tampereen ammattikorkeakoulu 2013.

CNN 2013. Patients suffer from PTSD after heart attack, stroke. http://edition.cnn.com/2013/06/21/health/ptsd-medical-event/index.html 

Harvard Health Publishing, Harvard medical school 2012. Heart attack can trigger ptsd. http://www.health.harvard.edu/blog/heart-attack-can-trigger-ptsd-201206254939  

Harvard Health Publishing, Harvard medical school 2006. Post-traumatic stress disorder can afflict those battling heart disease. http://www.health.harvard.edu/press_releases/ptsd-heart-disease

Sydänliitto 2017 a. Mielenterveysseura saa Sydänliiton valtakunnallisen tunnustuksen. https://sydan.mynewsdesk.com/pressreleases/mielenterveysseura-saa-sydaenliiton-valtakunnallisen-tunnustuksen-1940812 

Sydänliitto 2017 b. Mielenterveysseura on sydänterveyden edistäjä. https://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/news/mielenterveysseura-on-sydaenterveyden-edistaejae-242384 

Sydänliitto 2017 c. Paula Risikko: Sydän ja mieli pitävät yhdessä yllä työ- ja toimintakykyä. https://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/pressreleases/paula-risikko-sydaen-ja-mieli-pitaevaet-yhdessae-yllae-tyoe-ja-toimintakykyae-2266484

Sydänliitto 2016. Stressinhallintaa sydänpotilaille. http://www.mynewsdesk.com/fi/sydan/news/stressinhallintaa-sydaenpotilaille-161182 

WebMd 2012. PTSD unrecognized risk among heart attack patients. http://www.webmd.com/heart-disease/heart-failure/news/20120620/ptsd-risk-among-heart-attack-patients 

Uvnäs Moberg, Kerstin: Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Edita, Helsinki 2007.

Lisää Disso ry:n kirjoituksia

Matalan kynnyksen keskusteluapua traumatisoituneille ja heidän läheisilleen

Matalan kynnyksen keskusteluapua traumatisoituneille ja heidän läheisilleen

Matalan kynnyksen henkilökohtainen keskusteluapu ja neuvonta traumatisoituneille ja heidän läheisilleen.
Keskusteluapuun voi varata ajan contact@disso.fi osoitteesta.

Tapaamiset järjestetään etänä zoom-alustan välityksellä.
Keskustelun tarkoituksena on olla vertaistukena, kuuntelijana ja antaa psykoedukaatiota traumatisoituneille ja heidän läheisilleen.
Traumoja tapaamisissa ei käsitellä.

lue lisää
Asiantuntija-chat Discordissa

Asiantuntija-chat Discordissa

Ensimmäisessä asiantuntija-chatissä Disson Discord-kanavalla torstaina 29.2. klo 17.00-18.00 Minka kertoo kokemustarinansa syrjäänvetäytyvästä ja syrjäytetystä nuoresta kohti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tarinassa keskitytään toipumiskokemukseen. Minka on koulutettu kokemusasiantuntija ja sanataideohjaaja. Kanavalla voit keskustella ja kysyä aiheesta.

lue lisää
Disso ry:n toimijoiden uudet nimet

Disso ry:n toimijoiden uudet nimet

Yhdistyksessä alettiin pyörittelemään syksyn alussa ajatusta siitä, että yhdistyksen vertaistukiohjaajille ja vertaisille olisi mukava olla jokin oma, yhteinen nimi. Yhteisen nimen käyttäminen voisi lisätä yhtenäisyyden tunnetta ja yhteishenkeä. Meille Disso ry:ssä on tärkeää, että kaikki yhdistyksen toimijat ovat mukana toiminnan kehittämisessä. Siksi pyysimmekin vertaistukiohjaajat mukaan ideoimaan sopivaa nimeä. Tämän jälkeen yhdistyksen jäsenet äänestivät nimiehdokkaista mieluisimmaksi Voimaheimolaisen.

lue lisää
Disso ry:n hallitustiimi 2024 esittäytyy

Disso ry:n hallitustiimi 2024 esittäytyy

Yhdistyksen syyskokous valitsee aina seuraavan kalenterivuoden ajaksi hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2023 puheenjohtajana toimii Anu Miettinen. Hänen ja muiden hallituksen jäsenten esittelyt löydät tältä sivulta. Vuonna 2023 käynnistyi kolmivuotinen, STEAn rahoittama hankkeemme ”Vakauttava Voimaheimo emotionaalisesti traumatisoituneille aikuisille 2023–2025″. Sen toiminnanjohtajaksi on palkattu sairaanhoitaja, yhteisöpedagogi Jenni Lara-Ochoa, joka vuonna 2022 teki Disso ry:ssä opintoihinsa liittyneen harjoittelun ja opinnäytetyön.

lue lisää

Liity yhdistyksen jäseneksi!

Copyright © 2024 Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry