Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry

2 päivää sitten

Maaret Kallio - Lujasti lempeä -blogissa 5.12.2018 (HS Hyvinvointi) oli puhetta selviytymisestä ja toipumisesta. Siitä, että useimmat ihmiset kohtaavat elämänsä aikana potentiaalisesti traumatisoivia asioita. Siitä, kuinka osa meistä "pyrkii liiaksikin selviytymään, eikä taivu toipumaan. Silloin pinnistelee väkisin yli tuskan, peläten mielensä turruksiin. Joku hakee kenties pakopaikkoja pullasta, pullosta, hullusta työnteosta tai hengettömästä suorittamisesta. Kohtaamatta surujaan ja työstämättä tuskaansa."

www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000005920008.html

Hän kirjoittaa, kuinka toipuakseen on "taivuttava kärsimään, ei selviytymään". Että meidän olisi hyvä kohdata vaikeatkin kokemukset ja tunteet. Sitä, ettemme vain paketoisi pahaa taaksemme jatkaen hammasta purren. Että suostuisimme "ottamaan ikävätkin kokemukset osaksi omaa elämäntarinaa." Hän jatkaa kirjoittaen läheisten ja ammattilaisten turvan keskeisyydestä, ja siitä kuinka tarvitsemme tarvitsemme toipuessa tilaa suruille - sille, että on oikeus olla toipilas, että saa hajota ja särkyä toisten kannatellessa.

Tuossa blogitekstissä on paljon hyvää, mutta tämän alustuksen tekijän korvaan siinä särähti "ohjeen" ristiriitaisuus traumaterapian kolmevaiheisen hoitomallin kanssa. Siinä tiedostetaan, että traumojen (ja dissosiaation) kohdalla toipuminen voi olla pitkällinen prosessi, jossa etenee nopeimmin etenemällä hitaasti kohti traumojansa. Siksi traumaterapiassa työskentely aloitetaan vakauttamisella - arjen voimavarojen vahvistamisella ja traumojen turvallisen kohtaamisen mahdollistavien taitojen opettelulla. Vasta sen jälkeen on traumojen prosessoinnin vaihe, ja viimeisenä vaiheena paluu normaaliin elämään. Todellisuudessa näiden vaiheiden välillä liikutaan tarpeen mukaan edestakaisin. Lisätietoa hoitomallista:

traumajadissosiaatio.fi/trauman-hoidon-kolmivaiheinen-malli/

Maaret Kallio sai kirjoituksesta myös lukijapalautetta, joten hän kirjoitti pian omille nettisivuilleen uuden blogitekstin, jossa hän myöntää toipumisen haasteet. Hän kertoo myös tulleensa "hieman allergiseksi uljaille ja mahtaville selviytymistarinoille. Sellaisille, joissa kokemus on muuttanut ihmisen täydellisen toiseksi, jossa kaikki on mahtipontisesti valjennut kirkkaana ja jossa omasta tarinasta tulee yksioikoinen tienviitta myös toisten kokemuksille". Työssään psykoterapeuttina hän on nähnyt, että "Hyvinkin hankalista kokemuksista voi toipua ja niistä syntyviä oireita voidaan lieventää ja hoitaa, mutta yksinkertaista, uljasta tai helppoa toipuminen ei totisesti ole."

maaretkallio.com/2018/12/07/en-koskaan-selviaisi-kokemastasi-mutta-enta-jos-elama-ei-anna-vaihtoe...

Maaret Kallio antaa tällaisten sankaritarinoiden vastapainoksi lukusuosituksen Ulrika Björkstamin kirjalle Nouse nyt (WSOY 2018). Se on "pysäyttävä kertomus epätoivon kääntymisestä hiljalleen toivoksi. Se ei ole pelkkä selviytymisen yksilösaaga, vaan syvä kiitollisuuden julistus myös sellaisille läheisille ja ammattilaisille, jotka jaksavat olla kovia kokevan rinnalla sitkeästi ja inhimillisesti, arkisen lämpimästi."

Jälkimmäisen blogikirjoituksensa lopuksi Maaret Kallio tarjoaa useita linkkejä mm. toipumisen kannalta hyödyllisiin harjoituksiin. Niihin kannattaa käydä tutustumassa!

"Hyvä elämä ei ole terveiden superihmisten yksinoikeus. Moni hengen sodissa haavoittunut on iäti säröillä, mutta silti hyvän elämän ulottuvilla. Toivoa on ilman sankaritarinaakin." --- Maaret Kallio, HS:n Lujasti lempeä -blogi 10.2.2016

Ja me Disso ry:ssä uskomme, että #traumastavoitoipua oikealla ymmärryksellä - kuten Peaceful Impact Suomi kuusiosaisessa videodokumentissa on kuvattu:

www.peacefulimpact.fi/kestava-psykiatria/trauma-ja-dissosiaatio-dokumentti/ ... Lue lisääVähemmän